Ehdottomuus väistyy – näin Rinteen hallitus linjaa Suomen EU-politiikan isoista kysymyksistä

Suomi pyrkii kehittämään Euroopan unionia aktiivisesti pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen johdolla. Ohjelman mukaan "Suomi on rakentava ja aloitteellinen toimija Euroopan unionissa ja kansainvälisissä yhteisöissä".

Maanantaina julkistetun hallitusohjelman perusteella Suomen EU-politiikassa on lähivuosina enemmän liikkumavaraa kuin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla.

Hallitus jättää itselleen tilaa esimerkiksi turvapaikkajärjestelmän, rahoituksen ja talousuudistusten neuvottelemisessa.

Totutun linjan mukaan myös seuraava hallitus haluaa, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia.

Hallitus saa jo lähiviikkoina pöydälleen talous- ja rahaliiton uudistuksia. Ohjelmassa ei oteta suoraan kantaa siihen, mitä hallitus ajattelee esimerkiksi euroalueen budjetista, jota Ranska on ajanut voimakkaasti.

Lue myös: Hallitusohjelma julki! Lue vaalikauden suunnitelmat kokonaisuudessaan täältä

Suomi odottaa, että EU-maat hoitavat talouttaan vastuullisesti ja sopimusten mukaan. Jokainen maa vastaa ensisijassa itse omasta taloudestaan.

– Suomi osallistuu aktiivisesti ja suhtautuu avoimesti EMU:n (talous- ja rahaliitto) kehittämiseen korostaen, että kullakin jäsenmaalla on ensisijainen vastuu omasta taloudestaan, ohjelmaan on kirjattu.

Suomi toimii aktiivisesti myös pankkiunionin viimeistelemisessä. Ohjelmassa ei kuitenkaan linjata, onko nyt jo aika mennä eteenpäin yhteisessä talletussuojassa.

EU:n on Suomen mielestä jatkettava työtä aggressiivisen verosuunnittelun kitkemiseksi.

Eurooppalaisen koulutuksen ja tutkimuksen taso pitäisi hallituksen mielestä nostaa maailman huipulle. Suomi selvittäisi mahdollisuuksia luoda verkostomainen eurooppalainen superyliopisto.

Suomi ajaa EU:ssa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa

EU:n pitäisi Suomen mielestä olla hiilineutraali jo ennen vuotta 2050. Tämä edellyttää hallituksen mukaan vuoden 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.

Suomi asettuu näin kunnianhimoisten eturivin maiden joukkoon.

Joukko maita vetosi muutama viikko sitten, että ilmastotoimet olisivat 25 prosenttia EU:n budjetista lähivuosina. Samoilla linjoilla on nyt myös Suomi, joka aiemmin jätti vetoomuksen allekirjoittamatta.

Suomen linjaukset kiinnostavat erityisen paljon heinäkuussa alkavan puheenjohtajakauden takia.

Konkreettisista ilmastotoimista Suomi on valmis selvittämään hiilitulleja EU:n ulkopuolelta tulevalle tuonnille. Markkinoille tulevia päästöoikeuksia voitaisiin hallituksen mukaan vähentää selvästi aiottua enemmän.

Näin hallitus linjaa kiperistä EU-kysymyksistä

EU:ssa käydään keskustelua siitä, pitäisikö päätöksentekoa helpottaa, jotta yksittäinen maa ei estäisi kantaa esimerkiksi ihmisoikeuksista.

Suomi suhtautuu Rinteen johdolla avoimesti määräenemmistöpäätöksenteon laajentamiseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että tietyissä kysymyksissä ei enää vaadittaisi jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Komission mukaan yksimielisyyden vaateesta voitaisiin luopua tietyissä ulkopolitiikan, verotuksen, energia- ja ilmasto- sekä sosiaalipolitiikan kysymyksissä.

Rahankäytön suhteen Suomi tavoittelee "tarkoituksenmukaista budjettia", joka turvaa nykyiset toiminnot ja antaa tilaa uudelle. Hallitus pyrkii turvaamaan maatalousrahat ja aluekehitysrahat.

Lue lisäksi: Juha Sipilästä ei tule ministeriä Rinteen hallitukseen – "Johdin puolueeni vaalitappioon, kannan vastuun"

Jäsenmaan pitää noudattaa oikeusvaltioperiaatetta, jos maa mielii rahaa EU:n budjetista.

Hallitusohjelman kirjaus Suomen maksuosuudesta on jätetty joustavaksi:

– Suomen maksuosuus pidetään kohtuullisena ja käytetylle rahalle edellytetään saatavan sekä kotimaista vastinetta että eurooppalaista lisäarvoa, ohjelmassa kirjoitetaan.

Suomi näyttää olevan odottavalla kannalla EU:n laajentumisen suhteen.

– Unionin laajentuminen perustuu yhteisesti sovittuihin kriteereihin. EU:n jäsenyyttä tavoittelevien maiden työtä kriteerien täyttämiseksi tuetaan.

EU saa Rinteen hallituksen 190-sivuisesta ohjelmasta kahdeksan sivua. Sipilän hallituksen selvästi lyhyemmässä ohjelmassa (ilman liitteitä 38 sivua) EU:lle oli varattu kaksi sivua.