Tutkijoiden mukaan EU:n pitäisi kiristää ilmastotavoitteita – näin suomalaispuolueet näkevät asian

Päästöjen kääntäminen laskusuuntaan on lähivuosina kriittistä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Siksi myös seuraavalla EU-komissiolla ja parlamentilla on globaalien päästöjen vähentämisessä tärkeä rooli.

Samaan aikaan Brysselissä on puhuttu jopa "ilmastoväsymyksestä" ja pohdittu, miten laitaoikeistolaisten mahdollinen vaalimenestys voi vaikuttaa ilmastopolitiikkaan.

EU:ta ilmastopolitiikassa neuvova arvovaltainen tieteellinen neuvottelukunta on kuitenkin todennut, että nyt ei pitäisi painaa jarrua. Pikemminkin EU:n pitäisi tehdä huomattavasti nykyistä enemmän, jotta se pääsee vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteeseensa.

Viime vuosi oli Euroopan mittaushistorian jaetusti lämpimin tai toiseksi lämpimin riippuen käytettävistä tiedoista. Euroopan ilmastoraportin mukaan äärimmäiset sääilmiöt vaikuttivat Euroopassa vuonna 2023 miljooniin ihmisiin.

STT kysyi sähköpostitse eduskuntapuolueilta, miten ne kehittäisivät EU:n ilmastopolitiikkaa tulevalla EU-kaudella ja miten ne suhtautuvat nykyisen komission ja EU-instituutioiden ilmastopolitiikkaan.

Osa pitää nykypolitiikkaakin kireänä

Osa puolueista pitää EU:n nykyisiäkin toimia liian kireinä. Perussuomalaiset, keskusta, Liike Nyt ja kristillisdemokraatit arvioivat, että EU:ssa on tehty viime vuosina liian kireää ilmastopolitiikkaa, jossa ei ole huomioitu tarpeeksi esimerkiksi kansalaisten arkea taikka yritysten tai maanviljelijöiden etuja.

SDP, kokoomus ja RKP katsovat, että nykyisen komission valmistelema ja EU-instituutioiden hyväksymä sääntely on ollut pääpiirteittäin kohdillaan.

Vasemmistoliitto ja vihreät taas arvioivat, että EU:n pitäisi toimia nykyistäkin kunnianhimoisemmin taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta sanoo STT:lle, että puolueiden kannoissa ei ole tapahtunut merkittäviä siirtymiä viime vuosien aikana, vaikka tiedot ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhan kiireellisyydestä ovat vahvistuneet entisestään.

–  Tiedon merkittävä lisääntyminen ei ole siis vaikuttanut ilmastotoimiin kriittisesti suhtautuvien puolueiden linjaan, mikä osoittaa, että tietopohjaisen päätöksenteon ihanne on edelleen varsin hataralla pohjalla tässä kysymyksessä, Vuorelma sanoo.

Hän nostaa esille myös kokoomuksen vastauksen.

–  Vaikka kokoomus vastasi olevansa tyytyväinen nykyiseen sääntelyyn, kokoomus ja sen EU-ryhmä olivat kaatamassa ennallistamisasetusta, joka olisi ollut keskeinen väline toteuttaa EU:n biodiversiteettistrategiaa.

"Viivyttely tulee kalliiksi"

EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vuoteen 2050 mennessä unionin pitäisi olla hiilineutraali.

Vihreät haluaisi aikaistaa EU:n hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2040, kuten myös fossiilisista polttoaineista luopumista.

–  Fossiilisen energian käyttöön kannustavat tuet niin EU:n kuin jäsenmaiden budjeteissa on lopetettava niin pian kuin mahdollista, vihreät kirjoittaa vastauksessaan.

Myös SDP:n mielestä EU:n on pyrittävä hiilineutraaliuteen jo vuoden 2045 tienoilla.

–  Viivyttely tulee kalliiksi ja maksajina ovat tulevat sukupolvet. Vauraiden EU-maiden tulee kantaa vastuu ilmastotoimista ja päästövähennysten saavuttamisesta sekä luoda tähän kannustimia ja lainsäädäntöä teknisten innovaatioiden lisäksi.

Vasemmistoliiton mukaan EU:n ilmastolakia on kehitettävä siten, että se asettaa paitsi EU-tason hiilineutraaliustavoitteen, myös laillisesti sitovan päästövähennystavoitteen jokaiselle jäsenvaltiolle.

–  Vuodelle 2040 asetetun välitavoitteen toteutumiseksi tarvitsemme sitovan päästövähennystavoitteen, jotta hiilineutraaliustavoite vuodelle 2050 voi toteutua.

Puolue painottaa, että maatalouden päästöjä on laskettava osana ilmastotavoitteisiin pääsyä.

–  EU:ssa on kaavailtu jälleen (maatalouden) päästöjen jättämistä ulkopuolelle, mikä tekee tavoitteiden saavuttamisesta mahdotonta. Maataloussektorille on laskettava omat päästövähennystavoitteet.

Kokoomus painottaa ydinvoimaa

Kokoomus kannattaa ydinvoiman roolin vahvistamista uusiutuvan energian rinnalla puhtaassa siirtymässä. Samoilla linjoilla ovat perussuomalaiset, joiden mukaan ydinvoimaa tarvitaan paljon enemmän.

–  Aurinko- ja tuulivoiman keskeinen ongelma on vaihteleva tuotanto, joka edellyttää tarvetta suurempaa tuotantokapasiteettia ja massiivisia investointeja verkkoihin, perussuomalaiset sanoo.

Kristillisdemokraatit katsoo, että mitään energianlähdettä tai liikenteen voimanlähdettä ei pidä kategorisesti kieltää edes osana ilmastotoimia. Puolueen mukaan ilmastopolitiikassa on otettava huomioon epävakaa geopoliittinen tilanne.

Keskustan mielestä EU:n alueella on lisättävä voimakkaasti oman puhtaan ja uusiutuvan energian tuotantoa, mikä vahvistaa myös energiaturvallisuutta.

SDP:n mukaan keskeistä on päästä eroon fossiilisista päästölähteistä, vahvistaa hiilinieluja ja edistää teknistä hiilensidontaa.

Vihreät taas mainitsee maankäytön hiilinielujen lisäämisen oikeudenmukaisella tavalla ja metsänomistajia taloudellisesti kannustaen.

Päästökauppa tieliikenteeseen

Kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP painottavat päästökaupan roolia ilmastopolitiikassa. Päästökaupassa esimerkiksi sen piiriin kuuluvien yritysten on ostettava päästöoikeuksia jokaista tuottamaansa hiilidioksiditonnia kohden. Päästöille siis määritellään hinta, ja päästöjä vähentämällä voi säästää päästöoikeuksiin kuluvaa rahaa.

Vihreiden mukaan päästökauppaa on tiukennettava, ja sen laajennus tieliikenteeseen on pantava toimeen.

Kokoomus ja Liike Nyt painottavat myös kilpailukykyä.

–  Ilmastokestävät investoinnit eivät auta vain Euroopan vihreässä siirtymässä, vaan puhtaille ratkaisuille on kysyntää globaalisti. EU:n ilmastokädenjäljen kasvattaminen on pidemmän aikavälin eurooppalaisen kilpailukyvyn kannalta tärkeää, kokoomus sanoo.

Liike Nytin mukaan EU:n pitää pystyä vastaamaan kilpailussa esimerkiksi Kiinalle, joka on johtava tuottaja vihreän siirtymän innovaatioissa, kuten akkuteollisuudessa.

Keskusta ja kristillisdemokraatit toteavat, että jäsenmaiden alueelliset erot on huomioitava päätöksenteossa. Keskustan mukaan jäsenmailla on oltava riittävästi liikkumatilaa päästövähennyksien toteuttamisessa.

–  Suomen kannalta on tärkeää huomioida erityisesti pitkät etäisyydet, talvimerenkulun toimintaedellytykset ja bioenergian hyödyntämisen mahdollisuudet, keskusta kertoo.

Sääntely erottaa

Tutkija Vuorelman mukaan vastauksista voi päätellä, että vihreät ja vasemmistoliitto edistävät kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, perussuomalaiset vähiten kunnianhimoista.

–  SDP ja kokoomus asettuvat tällä janalla lähemmäksi kunnianhimoista laitaa, keskusta ja kristillisdemokraatit taas lähemmäksi perussuomalaisia.

Vuorelman mukaan puolueet ovat samoilla linjoilla päästökaupasta ilmastopolitiikan keskeisenä välineenä. Ne ovat samoilla linjoilla myös siinä, että ilmastopolitiikka voidaan liittää yhteen kestävän talouden kanssa: talous ja ilmasto kytkeytyvät yhteen markkinoiden, kannustimien ja investointien kautta.

Erot näkyvät eniten siinä, miten paljon EU:n pitäisi tuoda sääntelyä ja sitoumuksia jäsenmaille, kuten myös siinä, miten ydinvoimaa painotetaan ratkaisuna.

–  Erityisesti perussuomalaiset ja kokoomus alleviivaavat ydinvoimaa keskeisenä ratkaisuna. Vihreille ydinvoima ei ole edelleenkään keskeisin väline, joskin puolueen kanta ydinvoimaan on maltillistunut.