Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän lähestymistapa neuvottelemiseen on muuttunut sitten neuvotteluiden alkuvaiheen, jolloin Venäjä hänen mukaansa ainoastaan esitti uhkavaatimuksia.
Volodymyr Zelenskyi kertoi tänään tiedotustilaisuudessa BBC:n mukaan, että neuvotteluja Venäjän kanssa ei voida aloittaa ennen tulitaukoa.
Zelenskyi kertoi myös olevansa edelleen valmis neuvottelemaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Hän sanoi keskustelleensa Israelin pääministerin Naftali Bennettin kanssa mahdollisuudesta järjestää neuvottelut Jerusalemissa.
Putin sanoi eilen, että maiden välisissä neuvotteluissa on tapahtunut myönteistä kehitystä. BBC kertoo Zelenskyin sanoneen olevansa iloinen Venäjältä saaduista signaaleista.
– 12 viime vuoden aikana en ole kuullut puhuttavan vuoropuhelun mahdollisuudesta, Zelenskyi oli huomauttanut.
Zelenskyi kuvaili Venäjän lähestymistavan muuttuneen sitten neuvotteluiden alkuvaiheen, jolloin Venäjä hänen mukaansa ainoastaan esitti uhkavaatimuksia.
Neuvotteluissa on jo käyty useita kierroksia, ja torstaina Turkissa Venäjän ja Ukrainan ulkoministerit keskustelivat ensimmäistä kertaa.
Zelenskyi: Yli tuhat sotilasta on kuollut
Zelenskyi sanoi yli tuhannen ukrainalaissotilaan kuolleen yli kaksi viikkoa kestäneen sodan aikana, mutta BBC huomauttaa, ettei lukua ole voitu riippumattomasti vahvistaa.
Läntiset lähteet arvioivat eilen, että venäläissotilaita on kuollut noin 6 000. Venäjä kertoi 2. tätä kuuta, että sen sotilaita on kuollut lähes 500, mutta maa ei ole sittemmin päivittänyt lukemaa.
Zelenskyi kertoi toimittajille, että eilen perjantaina 500–600 venäläissotilasta antautui, mutta tätäkään lukua ei ole voitu vahvistaa.
11:00
Katso myös: Tuoreimmat tiedot Ukrainan sodasta – Venäjä varoitti Suomea Nato-jäsenyydestä
Venäjä lisää paineitta Kiovassa
Venäjän joukot ovat lisänneet painetta lähestyessään Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa sekä iskeneet siviilialueille muissa Ukrainan kaupungeissa.
Noin 40 kilometrin päässä Kiovasta sijaitsevan Vasylkivin kaupungin pormestarin mukaan kaupungin lentokenttä tuhoutui Venäjän iskuissa lauantaina aamulla. Venäjä iski myös öljyvarastoon, jossa syttyi tulipalo.
Kiovassa kuultiin aamulla useita voimakkaita räjähdyksiä, ja sitä on tulitettu raskaasti. Ilmahälytyssireenit ovat soineet viime yönä ja aamulla myös ainakin Odessassa, Dniprossa ja Harkovassa, kertoo Ukrainan media.
Ukrainan armeijan mukaan venäläisjoukot ovat hyökänneet Kiovan puolustusta vastaan kaupungin pohjois- ja länsilaidoilla, missä Irpinin ja Buchan lähiöitä on jo päiväkausia tulitettu raskaasti kranaateilla.
YK arvioi tänään, että jo 2,6 miljoonaa ihmistä on lähtenyt Ukrainasta pakoon taisteluita. Suurin osa on suunnannut Puolaan.
Tsekki vetoaa pakolaisten puolesta
Tshekki vetosi tänään muihin EU-maihin, jotta ne auttaisivat Ukrainasta paenneita.
Maan viranomaisten toive on, että EU:n avulla Tshekistä tulisi ensisijaisesti kauttakulkumaa, josta pakolaiset voivat lähteä muihin jäsenmaihin. Tshekin oman kapasiteetin kerrotaan olevan lähes täynnä ja pakolaisille voidaan kohta järjestää enää vain hätämajoitusta.
Tshekkiin on rekisteröitynyt yli satatuhatta ukrainalaispakolaista Venäjän hyökkäyksen alettua 24. helmikuuta. Todellinen luku on viranomaisten mukaan kuitenkin 200 000.
Lue myös: Suomalaisarvio: Venäjä haluaa jonkin sotilaallisen voiton Ukrainassa, jotta Putin voisi säilyttää kasvonsa: "Voittoihin pyritään kolmella eri alueella"
Mariupolin tilanne epätoivoinen
Tänään kantautui jälleen uutisia siviilikohteiden tulittamisesta, kun Ukrainan ulkoministeriö kertoi, että venäläisjoukot olisivat tulittaneet Mariupolissa Ukrainan eteläosassa kranaatein moskeijaa, jonne on paennut kymmenittäin ihmisiä, myös lapsia.
– Moskeijassa on yli 80 aikuista ja lapsia suojassa kranaattitulelta. Joukossa on myös Turkin kansalaisia, ulkoministeriön tviitissä sanottiin.
Tulituksen mahdollisesti vaatimista uhreista ei ollut tietoa. Ulkoministeriö ei myöskään tarkentanut, koska moskeijaa on tulitettu.
Turkin ulkoministeriöllä ei tänään ollut tietoa asiasta, mutta Ukrainan suurlähetystö Ankarassa kertoi uutistoimisto AFP:lle, että se oli varoittanut ulkoministeriötä hyökkäyksestä. Suurlähetystö ei tarkentanut, milloin se oli näin tehnyt tai oliko se saanut ulkoministeriöltä vastausta.
Osuiko moskeijaan vai ei?
Kyseisen moskeijan edustaja sanoi kuitenkin turkkilaiselle televisiokanavalle varhain tänään, ettei moskeijaan ollut osunut, vaikka alueella onkin taisteluita. Yksi pommi oli hänen mukaansa pudotettu noin 700 metrin päähän moskeijasta.
Moskeijan edustaja kertoi rakennuksessa olevan 30 turkkilaissiviiliä, myös lapsia. Hän sanoi Mariupolissa olevan reilut 80 Turkin kansalaista, joita moskeijan taustayhdistys nyt pyrkii kokoamaan yhteen ja evakuoimaan. Tähänastiset evakuointiyritykset ovat hänen mukaansa epäonnistuneet, koska Venäjä ei ole päästänyt saattuetta etenemään.
Mariupolin tilanne epätoivoinen
Mariupolin satamakaupunki on täysin piiritetty, ja asukkaiden tilanne on Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan epätoivoinen.
Kaupunkiin yritetään jälleen toimittaa ruokaa ja lääkkeitä, ja avustussaattueen mukana kaupungista yritetään saada pois asukkaita.
Ukrainan mukaan Mariupolissa on alle kahden viikon aikana kuollut yli 1 500 siviiliä.
Macron ja Scholz puhuivat jälleen Putinin kanssa
Sekä Ranskan presidentti Emmanuel Macron että Saksan liittokansleri Olaf Scholz keskustelivat Putinin kanssa jälleen tänään. Edellisen kerran kolmikko keskusteli torstaina, jolloin Macron ja Scholz vaativat Venäjän julistamaan välittömän tulitauon. Sama vaatimus toistui tänään reilun tunnin kestäneessä puhelussa.
Kreml tiedotti puhelun jälkeen, että Putin oli puhunut johtajille siitä, miten "asiat oikeasti ovat". Kremlin näkemys on, että Ukrainan joukot ovat rikkoneet "kansainvälistä humanitaarista oikeutta". Putin myös väitti Ukrainan armeijan käyttävän siviilejä ihmiskilpinä ja teloittavan toisinajattelijoita ilman oikeudenkäyntiä sekä "järjestelmällisesti häiritsevän yrityksiä pelastaa kansalaisia".
Lisäksi Putinin sanotaan vedonneen Macronin ja Scholziin, jotta nämä pyrkisivät vaikuttamaan Ukrainan päättäjiin "rikollisten toimien" keskeyttämiseksi.
Puhelun jälkeen Macronin kanslia syytti Putinin valehtelevan väittäessään Ukrainan joukkojen syyllistyneen ihmisoikeusrikkomuksiin. Macronin kerrottiin vaatineen Putinia lopettamaan Mariupolin kaupungin saarron.
Ranskan mukaan Putin ei näyttänyt merkkejä siitä, että hän olisi halukas lopettamaan sotaa.
Venäjä varoitti iskuista asetoimituksiin
Venäjä ilmoitti tänään olevansa valmis iskemään länsimaiden Ukrainaan suuntautuviin asetoimituksiin.
– Olemme varoittaneet Yhdysvaltoja, että järjestelmällinen aseiden toimittaminen Ukrainaan useista maista ei ole pelkästään vaarallista, vaan se tekee näistä saattueista sallittuja maalitauluja, sanoi varaulkoministeri Sergei Rjabkov Venäjän televisiossa.
Rjabkovin mukaan Venäjä on varoittanut muun muassa helposti siirrettävien ilmatorjuntajärjestelmien ja panssaritorjunta-aseiden toimittamisesta Ukrainaan, mutta Yhdysvallat ei ole piitannut varoituksista.
Rjabkovin mukaan Yhdysvalloilla ja Venäjällä ei ole tällä hetkellä käynnissä neuvotteluita Ukrainasta.