Ukraina toivoo, että tänään voitaisiin avata turvakäytävä siviilien evakuoitumista varten piiritetystä Mariupolista.
Etelä-Ukrainan Mariupolissa pommituksen kohteeksi viikko sitten joutuneen teatterin raunioissa on ilmeisesti noin 300 kuollutta siviiliä. Asiasta kertoo Mariupolin kaupunginhallinto viitaten silminnäkijähavaintoihin.
Tiedot teatteri-iskun uhreista ovat vaihdelleet suuresti. Viime viikolla kerrottiin ensin satojen jääneen loukkuun raunioihin ja pian sen jälkeen, ettei yhtään kuollutta olisi löytynyt.
Suuri joukko siviilejä oli hakeutunut suojaan teatteriin. Sen etu- ja takapuolelle oli lisäksi kirjoitettu isoin kirjaimin venäjäksi sana "lapsia". Tästä huolimatta Venäjän asevoimat pommitti rakennusta.
"Mariupolin rakentaminen uudelleen vie vuosia"
Humanitaarinen tilanne piiritetyssä Mariupolissa huonontuu edelleen, kun Venäjä estää humanitaarisen avun toimittamisen kaupunkiin, sanoo pormestari Vadym Boitshenko BBC:n mukaan.
– Venäjän (joukot) miehittävät osaa kaupungista, mutta meidän sotilaamme valvovat yhä kaupunkia. Kuitenkin taistelut jatkuvat taukoamatta, Boitshenko sanoo.
Kaupunkiin on jäänyt loukkuun noin 100 000 ihmistä, ja laajamittaiset yritykset heidän evakuoimisekseen ovat epäonnistuneet. Viime päivinä tuhannet siviilit ovat onnistuneet poistumaan kaupungista yksityisautoilla.
Boitshenkon mukaan Mariupol on tuhoutunut ja sen rakentaminen uudelleen vie vuosia.
Lue myös: Aleksandran aviomies kuoli pommitusten keskellä ruoan puutteeseen – video näyttää pitkät ruokajonot tuhotussa Mariupolissa
Ukrainan mukaan 135 lasta kuollut ja 184 haavoittunut
Ukrainan viranomaisten mukaan 135 lasta on kuollut ja 184 haavoittunut sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan, kertoo BBC.
Tietoja ei ole voitu puolueettomasti tarkistaa.
YK:n mukaan Ukrainassa on saanut Venäjän aloitettua hyökkäyksensä surmansa jo yli 1000 siviiliä. Kuolleista 90 on lapsia, kerrotaan puolestaan YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston julkaisemassa arviossa, jonka mukaan lisäksi liki 1 650 ihmistä olisi haavoittunut.
Todellisten uhrimäärien uskotaan kuitenkin olevan huomattavasti suurempia.
Ukrainan varapääministerin Iryna Vereshtshukin mukaan Ukraina toivoo, että tänään voitaisiin avata turvakäytävä siviilien evakuoitumista varten piiritetystä Mariupolin kaupungista, kertoo BBC. Torstaina Mariupolista pääsi pakenemaan yli 3 300 ihmistä.
Mariupol on Venäjän jatkuvien ilmahyökkäysten ja tykistötulituksen kohteena, minkä takia kaupungista poistuminen on asukkaille hengenvaarallista.
Venäjä sanoo tuhonneensa suuren polttoainevaraston
Venäjä on tuhonnut eilen illalla suuren polttoainevaraston Kiovan lähistöllä pitkän kantaman Kalibr-risteilyohjuksella, sanoo Venäjän puolustusministeriö lausunnossaan. Venäjä väittää, että kyseessä oli suurin jäljellä ollut Ukrainan armeijan käyttämä polttoainevarasto.
Ukraina on vahvistanut iskun, joka tapahtui noin 40 kilometriä Kiovasta lounaaseen. Ukrainan hätätilaministeriön mukaan tulipalo ei uhkaa levitä öljyvaraston ulkopuolelle.
Polttoainevaraston turvamiehen mukaan räjähdys oli suuri, mutta se ei ole vaatinut kuolonuhreja.
Venäjä kiistää fosforipommien käytön
Venäjä sanoo, ettei se ole koskaan loukannut kansainvälistä oikeutta. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kommentoi asiaa tänään sen jälkeen, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi oli torstaina syyttänyt Venäjää fosforipommien käytöstä
– Venäjä ei ole koskaan loukannut kansainvälisiä sopimuksia, Peskov sanoi.
Kansainvälinen oikeus kieltää valkoista fosforia sisältävien pommien käytön siviilien tiheästi asuttamilla alueilla. Sen sijaan sitä saa käyttää savuverhon luomiseen rakentamattomilla alueilla.
Ukraina sanoo tarvitsevansa enemmän ohjuksia
Ukraina on kertonut Yhdysvalloille tarvitsevansa aiempaa enemmän ohjuksia Venäjän hyökkäyksen torjumiseksi, kertoo uutiskanava CNN.
CNN:n näkemän asiakirjan mukaan Ukraina on kertonut tällä viikolla tarvitsevansa kipeästi joka päivä 500 kappaletta sekä Javelin-panssarintorjuntaohjuksia että Stinger-ilmatorjuntaohjuksia. Ukraina on antanut Yhdysvalloille vastaavia toivelistoja aiemminkin sodan aikana, mutta nyt sen aseistuksen tarve on kasvanut.
Länsi on antanut Ukrainalle paljon aseapua jo kuukauden kestäneen sodan aikana, ja tällä viikolla useat maat, kuten Britannia ja Ruotsi ovat taas ilmoittaneet aseavun lisäämisestä. Britannia kertoi keskiviikkona lähettävänsä Ukrainaan 6 000 ohjusta lisää. Ukraina on kuitenkin varoittanut, että sitä uhkaa puute joistakin aseista.
Maaliskuun 7. päivään mennessä Yhdysvallat ja muut Nato-maat olivat lähettäneet Ukrainaan noin 17 000 panssarintorjuntaohjusta ja noin 2 000 ilmatorjuntaohjusta.
Javelinit ja muut lännen toimittamat panssarintorjunta-aseet ovat olleet Ukrainalle tärkeitä, ja se on käyttänyt niitä menestyksekkäästi ja tuhonnut suuren määrän venäläistankkeja. Venäjä onkin uhannut pyrkivänsä estämään aseavun pääsemisen Ukrainaan.
Venäjän ohjusten toimintaprosentti on heikko
Venäjällä puolestaan alkaa olla pulaa täsmäaseista, ja sen täytyy turvautua yhä enemmän tykistötuleen ja niin sanottuihin tyhmiin pommeihin. Asiasta kertoi Yhdysvaltain puolustusministeriön virkamies uutistoimisto Reutersin mukaan.
Yhdysvaltalaisvirkamiesten mukaan merkittävä osa Venäjän täsmäohjuksista ei ole toiminut. Joinakin päivinä toimintaprosentti on jäänyt alle 50:n. Ohjuksen toimimattomuudeksi voidaan laskea esimerkiksi laukaisun epäonnistuminen tai se, ettei ohjus räjähdä osuessaan kohteeseensa.
Venäjä on käyttänyt runsaasti ohjuksia hyökkäyksessään Ukrainaan. Ohjusten heikko toimintaprosentti saattaa osaltaan selittää sitä, miksei Venäjä ole esimerkiksi saanut Ukrainan ilmatorjuntaa kokonaan pois pelistä.
Zelenskyi: Pakotteet tulivat turhan myöhään
Ukrainan presidentti Zelenskyi kiitti EU:n jäsenmaita Venäjän vastaisista pakotteista, mutta sanoi niiden tulleen turhan myöhään sodan ehkäisemisen kannalta. Zelenskyin EU:n huippukokoukselle suunnattu videopuhe julkaistiin myöhään torstaina.
– Te blokkasitte Nord Stream 2:n (kaasuputken). Olemme siitä teille kiitollisia. Mutta se tuli myös vähän myöhään. Jos se olisi tehty ajoissa, Venäjä ei olisi luonut kaasukriisiä, Zelenskyi sanoi.
Presidentti kertoi Venäjän tuhonneen Ukrainassa jo 230 koulua ja 155 päiväkotia ja surmanneen 128 lasta.
– Kokonaisia kaupunkeja ja kyliä, pelkkää tuhkaa. Mitään ei ole jäljellä, Zelenskyi totesi.
– Venäjän armeija on tappanut toimittajia, vaikka he näkivät "Press"-tekstin. Ehkä heitä ei ole opetettu lukemaan, ainoastaan tappamaan.
Zelenskyi suuntasi puheessaan viestin myös Unkarin pääministerille Viktor Orbanille, joka on tullut tunnetuksi läheisistä suhteistaan Kremliin. Unkari suhtautuu EU-maista nihkeimmin Venäjän-vastaisten pakotteiden tiukentamiseen. Zelenskyi kehotti Orbania päättämään jo, miten suhtautuu Venäjään.