"Ei kapteeni voi DC-10:n tuolilla miettiä, mahtaako tämä onnistua"

Heikki Urmaksen ylistyssanoista ei ole tulla loppua, kun puheenaiheena on ilmailuala ja työ lentokapteenina. Eläköitynyt lentokapteeni tiivistää pitkän uransa ytimekkäästi: Lentäminen oli äärettömän hieno ammatti.

− Tekninen kehitys oli urani aikana valtavaa. Aloitin työt DC-3:n perämiehenä. Samainen lentokone mahtuu nyt DC-10:n moottorin ilmanottoputkeen, Urmas veistelee.

DC-10 -merkin lentokone oli ilmailualalla iso uutinen 1970-luvulla. Urmas pääsi nauttimaan uutuudesta eturivistä käsin.

− Oli ilo aloittaa kapteenina lentäminen Finnairilla Convair 440 -koneella, joka edusti potkurikoneiden kehityksen huippua. DC-10 oli taas suomalaiselle liikennelentäjälle unelmatyökalu. Sitä lensin viimeiset kymmenen vuotta, Urmas sanoo.

Tyttäret mukaan lennolle

Liikennelentäjän työ oli Urmaksen uran alkuaikoina varsin erilaista kuin nykyään. Lentoja oli tarjolla harvemmin, joten myös kohteissa vietettiin pidempiä aikoja.

− Esimerkiksi Tokiossa olen käynyt noin 50 kertaa. Jokainen lento kesti miehistölle viikon.

Urmas hymähtää mielikuvalle lentohenkilöstön villistä menosta taukojen aikana. Toki heitäkin joukkoon mahtui, mutta Urmas jätti riekkumiset sikseen.

− 1980-luvulla käytin ajan uusia kansantaloutta käsitelleiden kirjojen lukemiseen. Opiskeluharrastus antoi järkevää tekemistä, jonka avulla vältyin "hotellikuolemalta".

Urmaksen aikaa verotti myös perhe: purserina työskennellyt vaimo sekä kaksi tytärtä.

− Olin ensimmäisiä kapteeneita, jotka ottivat lapsia mukaan lennoille. Halusin näyttää tytöille maailmaa. He osaavat arvostaa sitä, että pääsivät mukaan. Enää ei ylimääräisillä ole ohjaamoon asiaa.

Palkkaukselle on perusteet

Liikennelentäjiä pidetään lentoalalla usein omituisina persoonina. Heikki Urmas tietää, miksi.

− Kyseinen työ pakottaa ihmisen itsevarmuuteen. Ei kapteeni voi DC-10:n tuolilla tehdessään lähestymistä miettiä, mahtaako tämä onnistua!

− Olin henkilökohtaisesti vastuussa parhaillaan kolmestasadasta ihmisestä, jotka uskoivat, että pidän heidät hengissä. Siinä on luotettava ammattitaitoon, Urmas kiteyttää.

Vastuu on yksi tekijä, miksi viime vuosina käyty palkkakohu ei hetkauta pitkän linjan ammattilaista. Myös Urmas tienasi DC-10:n lentäjänä mukavasti, mutta on ammatissa myös tekijöitä, jotka puhuvat hyvän palkan puolesta.

− Työn suurin varjopuoli on se, että siinä ollaan jatkuvasti aikavyöhykkeiden kanssa tekemisissä. Olen lentänyt 704 kertaa Atlantin yli, eikä aikaeroihin tottuminen ole helppoa.

Studio55/Jenni Kokkonen

Lue myös:

Parhaat kohteet maailmalla

Paljastuksia 1970-luvun politiikasta