Urheiluseurat tai -järjestöt eivät pysty langettamaan porttikieltoja häiriöitä tuottaville katsojille, jos Suomessa ei muuteta lakeja. Tämä selviää Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) maanantaina julkistamasta selvityksestä.
Suomen nykyinen lainsäädäntö ei tunne porttikiellon käsitettä. Urheilussa määräaikaisia tai ikuisia porttikieltoja on väläytetty rangaistusmahdollisuutena, jos pääsylipun ostanut henkilö on vaarantanut esimerkiksi muiden katsojien turvallisuutta ilotulittein, rynninyt kentälle tai käyttäytynyt rasistisesti. Esimerkiksi Britannian jalkapallokentillä vakavista rikkeistä on langettu porttikieltoja.
LUE MYÖS: Poliisilta suuri panostus Stadin derbyyn – "Otteluun liittyvät uhkakuvat ovat tavallista suurempia"
Selvityksen laatineen Janne Ripatin mukaan porttikieltojärjestelmää ei Suomessa voida toteuttaa sopimusperusteisesti perusoikeussäännösten, kokoontumislain ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain puitteissa.
Sopimusperusteisella pelikieltojärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että ostaessaan pääsylipun katsoja sitoutuu tapahtuman järjestäjän määrittelemiin sääntöihin. Jos vaikkapa ilotulitteet on kielletty, niiden käytöstä voidaan rankaista.
Ripatin mukaan Suomeen tarvitaan laki, jolla voitaisiin ratkaista yhdenvertaisuuteen, henkilökohtaiseen vapauteen, liikkumisvapauteen ja kokoontumisvapauteen liittyvät rajoitukset urheilukatsomoissa. Selvitys painottaa, että yksilön perusoikeuksiin kuuluu myös henkilökohtainen turvallisuus, urheilukatsomoissakin.
Suek korostaa riskeihin varautumista
Suekin pääsihteeri Teemu Japisson arvioi tiedotteessa, että Suomen pitää varautua katsomoturvallisuuden riskeihin hyvissä ajoin.
– Valitettavasti useissa maissa tilanne urheilukatsomoissa on erittäin huolestuttava, Japisson sanoi.
Suekin mukaan on oletettavaa, että urheilun kansainvälisten suurtapahtumien järjestelyoikeuksien hakukriteereihin sisällytetään yhä useammin ehto lainsäädäntöön sisältyvästä porttikieltojärjestelmästä.