Pääministeri Sanna Marinin hallitus kokoontuu keskiviikkona Säätytalolle hallituskauden viimeiseen budjettiriiheen.
Kenties odotetuimpana hallitukselta odotetaan inflaatiopakettia eli keinoja, joilla puututaan ruoan ja energian hinnan nousuun.
Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK toivoo hallituksen keskittyvän budjettineuvotteluista mieluummin täsmätoimiin kuin kalliisiin verokevennyksiin inflaation vaikutusten hillitsemiseksi.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
– Hallituksen pitäisi perua sosiaaliturvaleikkaukset, keskittyä energian hintaan liittyviin toimiin sekä harkita varhaiskasvatusmaksujen alentamista, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
Hänen mukaansa pienituloisten sosiaaliturvasta leikkaaminen on kohtuutonta.
Lue myös: Marin lupailee helpotusta tukea tarvitseville hintojen noustessa – "Budjettiriihessä päätöksiä uusista toimista"
EK kaipaa toimia työllisyystilanteen parantemiseksi
EK ei ole tyytyväinen hallituksen suitsuttamaan 74 prosentin työllisyysasteeseen, sillä samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyysluvut ovat korkealla ja avoimia työpaikkoja on paljon.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies odottaa hallitukselta lisätoimia erityisesti työntekijäpulan helpottamiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi.
– Työn kannustavuutta on parannettava alentamalla ansiotuloverotusta kautta linjan. Oikein toteutettuna se tasaisi myös inflaation vaikutuksia. Työperäisen maahanmuuton edellytysten vahvistamiseksi maahanmuuttoviraston resurssit on vakautettava, Häkämies sanoo.
Lue myös: Sanna Marin esitti viisi keinoa täystyöllisyyden aikaansaamiseksi
EK:n mukaan myös konkreettisia keinoja sote-alan henkilöstöpulan helpottamiseksi löytyy ja niistä on viimein tehtävä päätöksiä.
Järjestö listaa, että esimerkiksi Kela-korvausten leikkausaikeista on luovuttava, jotta terveydenhuollon akuutti kriisi ei pahentuisi. EK myös sanoo, että yksityistä terveydenhuoltoa tarvitaan entistä enemmän helpottamaan lääkäriin pääsyä ja lyhentämään hoitojonoja.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
21:12
Vuoden 2023 budjettiesitys julki: SAK:n pääekonomisti kiteyttää sen keskeisimmät kohdat.
SAK:sta veroalet eivät ole hyvä idea – ehdottaa ostovoimasopimusta
SAK:n Elorannasta isot veronkevennykset pikemminkin heikentävät julkista taloutta entisestään.
– Julkinen talous on alijäämäinen ja siitä käydään jatkuvasti keskustelua, että kuinka se tasapainotetaan. Keino sen ratkaisemiseksi ei ole yleisen ansiotuloveron alentaminen, emme kannata sitä.
SAK on esittänyt puolestaan ostovoimasopimusta, jossa työehtosopimusten syntymistä helpotettaisiin veronkevennysten sijaan siirtämällä sivukuluja palkansaajilta työantajille.
– Kilpailukykysopimuksessa sosiaaliturvamaksuja siirrettiin työnantajilta palkansaajille. Siirrettyjen maksujen palauttaminen takaisin työnantajille tukisi palkansaajien ostovoimaa ja helpottaisi työehdoista sopimista, Eloranta perustelee.
Eloranta sanoo, että työnantajapuoli eli EK on suhtautunut SAK:n ehdotukseen hyvinkin varauksellisesti.
– Jos Jarkko sanoo, että olemme suhtautuneet varauksellisesti, niin minä sanon, että olemme suhtautuneet jyrkän kielteisesti, Häkämies toteaa.
Ostovoimasopimus tarkoittaisi yritysten maksurasituksen kallistumista pahimmillaan kahdella miljardilla eurolla, Häkämies sanoo.
Valtionvelan määrän arvioidaan nousevan 144 miljardiin euroon ensi vuonna.