Työehtojen paikallisen sopimisen edistäminen on etusijalla, kun hallituspuolueiden johtajat alkavat etsiä keinoja yhteiskuntasopimuksen korvaamiseksi, arvioi Aktian pääekonomisti Anssi Rantala.
Yhteiskuntasopimuksen kariutuminen on hänen mukaansa huolestuttavaa. Suomen talouden kurssin korjaamiseksi tarvitaan Rantalan mukaan suuria liikkeitä, joista yhteiskuntasopimus olisi voinut olla ensimmäinen.
Myönteistä Rantalan mielestä on, että hallituksella on mahdollisuus päättää uudistuksista nopeastikin, kun taas yhteiskuntasopimuksen syntyessä tahti olisi ollut verkkaisempi.
– Yhteiskuntasopimuksen aikataulu oli kunnianhimoton ongelmien suuruuteen nähden. Varsinaisiin päätöksiin olisi päästy vasta 2016-2017. Eilen pääministeri puhui muutamista viikoista toimenpidelistan laatimisessa.
"Työmarkkinaosapuolet vielä neuvotteluihin"
Yhteiskuntasopimusneuvottelujen ollessa käynnissä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) korosti sopimuksen vaihtoehtona olevan puolentoista miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset.
Sopimuksen kaaduttua hallitus kuitenkin ilmoitti laativansa suunnitelman keinoista, joilla lisäleikkaukset voitaisiin välttää.
Rantalan mielestä retoriikan muutos ei lopulta tullut suurena yllätyksenä.
– Kaikki tietävät, että leikkaukset ja veronkorotukset ovat myrkkyä taloudelle. Ehkä oli neuvottelijoillakin selvillä, ettei hallitus aio heti lyödä pillejä pussiin.
Jos tarvittavia muutoksia talouskasvun sytyttämiseksi ei saada aikaan, saatetaan Rantalan mukaan tarvita jopa suurempaa sopeutusta kuin pelotteena toiminut 1,5 miljardin paketti.
– Ainakin, jos halutaan lopettaa velaksi eläminen kuuden vuoden aikana. Tai sitten annetaan valtion ja kuntien ylivelkaantua.
Palavin kiire Rantalan mielestä on työelämän rakenneuudistuksilla, sillä ne ovat ainoita keinoja, joilla julkinen valta voi kirittää taloutta ja työllisyyttä kasvuun.
Kun työelämää uudistetaan, tehdään se yhteiskuntasopimuksen kaatumisen jälkeenkin jonkin muotoisessa yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, Rantala arvioi.
– Pallo on nyt selvästi hallituksella, mutta työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelupöytään voidaan hallituksen keskinäisten neuvottelujen jälkeen palata nopeastikin.