Hallitus kokoontuu huomenna ja keskiviikkona koronakriisiriiheen Helsingin Säätytalolle.
Hallituksen kehysriihessä päätetään perinteisesti talouden isoista linjoista. Riihessä tehdään normaalisti suuntaviivoja linjauksille, joiden yksityiskohdista päätetään elokuussa budjettiriihessä.
Perinteisesti, normaalisti – tällä kertaa kehysriihi on kuitenkin kaikkea muuta kuin perinteinen ja normaali.
Käytännössä kaikki muu linjaaminen on siirretty syksylle. Nyt luvassa on vain koronatoimia.
– Nyt on tärkeintä se, että tehdään kaikki ne toimet, joita tarvitaan, että viruksen leviäminen saadaan estettyä ja hillittyä. Miten siinä onnistutaan, ratkaisee myös sen, minkälainen maailma on tämän kriisin jälkeen, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kommentoi MTV Uutisille.
– Meillä on kriisi päällä, jonka yli pitää päästä, tämä muutaman kuukauden välitön hätä. Sen jälkeen pitää rakentaa siltaa normaalitilanteeseen, RKP:n kollega Anders Andlercreutz sanoo.
Luvassa tukipaketti lasten ja nuorten syrjäytymistä vastaan
Yritysten tilannetta helpottamaan on tulossa talouspaketti, ja MTV Uutisten tietojen mukaan hallitus aikoo antaa koronakriisin hoitoon historiallisen suuren lisätalousarvion. Sen avulla esimerkiksi yksinyrittäjille pyritään samaan lisää tukea.
Lisäksi hallitus saa nähtäväkseen valtiovarainministeriön virkamiesten tuoreen arvion ja ennustukset nopeasti alaspäin syöksyvästä taloudesta.
MTV Uutisten tietojen mukaan hallitus rakentaa tukipaketin myös lasten ja nuorten syrjäytymisen estämiseksi. Syrjäytymisvaarassa olevien alaikäisten määrä saattaa kasvaa esimerkiksi koulujen siirryttyä etäopetukseen.
Tukipaketilla kasvatetaan muun muassa viranomaisten resursseja, jotta viranomaiset voisivat ottaa aktiivisemmin yhteyttä niihin nuoriin ja lapsiin, joita koulu ei ole onnistunut tavoittamaan.
– Hallitus aikoo rahoittaa lapsia ja nuoria tukevia toimia, jotta vastaavanlainen syrjäytyminen kuin 1990-luvun laman aikana ja jälkeen ei toistuisi, eräs hallituslähde toteaa MTV Uutisille.
Leikkauslistoja väläytelty, mistä leikattaisiin?
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoi sunnuntaina Helsingin Sanomissa, että hallituksen pöydälle on – ennemmin tai myöhemmin – tulossa leikkauslistoja. Jo päätettyjä menolisäyksiä voidaan mahdollisesti myös joutua perumaan.
Kulmuni ei suostunut arvioimaan HS:lle, mistä pitäisi leikata. Puoluetoveri, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ei myöskään ota vielä kantaa siihen, mistä tulevaisuudessa voisi luopua tai leikata.
– Aikanaan, kun on saatu tämä epidemia hallintaan ja terveystilanne kuntoon, katsotaan, mikä meidän taloustilanne on, paljonko Suomella on velkaa tämän jäljiltä, Kurvinen toteaa.
– Sen mukaan sitten katsotaan, mihinkä menonlisäyksiin ja menoihin meillä on varaa. Nyt keskellä kriisiä ei ole paikka ruveta aukomaan hallitusohjelmaa, vaan se on tuolla syksyllä.
"Nyt ei ole leikkauslistojen aika"
Mahdolliset leikkauslistat saavat hallituskumppaneilta vihreistä ja vasemmistoliitosta erittäin kielteisen reaktion.
– Nyt pitää hyvin voimallisesti välttää 1990-luvun laman virheet, jossa leikkauksien pitkä varjo näkyy vielä tänäkin päivänä syrjäytettyinä ihmisinä. Leikkaukset koronaepidemian taittamisen jälkeen olisivat pahinta myrkkyä taloudelle, vasemmistoliiton kollega Paavo Arhinmäki argumentoi.
– Kriisin hoitamisen jälkeen pystytään toivottavasti katsomaan, miten tätä maata elvytetään tästä eteenpäin. Nyt ei ole mikään leikkauslistojen tekemisen aika, vihreiden ryhmyri Emma Kari tokaisee.
– En usko, että tästä maasta kauhean helpolla löytyy sellaisia taloustieteilijöitä, jotka tällä hetkellä suosittelevat leikkauslistojen tekemistä, Kari sanoo.
Vihreiden Karin mukaan hallituspolitiikan peruspilarit, kuten hiilineutraaliuden tavoittelu, eivät tule muuttumaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä Suomen ei tule ripustautua tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035.
– On selvää, että hallitusohjelmalta ja hallituksen alkuperäisiltä tavoitteilta on pudonnut pitkälti pohja koronakriisin myötä. Emme vielä tiedä miten syvä sukellus talouteen tulee, mutta monet povaavat jo, että tästä voi tulla hyvinkin 1990-luuvn lamaan verrattava tai jopa pahempi notkahdus, Halla-aho miettii.