Eläinlääkäripula vaivaa edelleen eri puolilla Suomea ja korona-ajan lemmikkibuumi on vain pahentanut vastaanottojen ruuhkia. Moni eläinlääkäri kokeekin työkuormansa uuvuttavaksi.
Koronan myötä syntyi lemmikkibuumi, joka lisäsi esimerkiksi koiranpentujen rekisteröintimääriä merkittävästi. Lisääntyneiden lemmikkien myötä tarvetta on ollut myös eläinlääkäripalveluille.
– Eläimiä hoidetaan nykyään paljon enemmän ja paljon vaativammilla hoidoilla kuin ennen, eli kysyntä on kasvanut sitä kautta. Myös lemmikkien määrä on lisääntynyt, sanoo Suomen eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Katri Kiviniemi MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Lisääntyneen kysynnän myötä myös erilaisten päivystävien klinikoiden määrä on kasvanut.
– Sen voi jokainen laskea, että jos klinikka päivystää ympäri vuorokauden, niin kuinka monta eläinlääkäriä jo pelkästään sen yhden klinikan pyörittämiseen tarvitaan, Kiviniemi toteaa.
2:45
Joka vuosi Suomessa valmistuu noin 70 uutta eläinlääkäriä ja tämän lisäksi ulkomailta Suomeen saapuu noin 30 eläinlääkäriä lisää. Eläkkeelle eläinlääkäreitä jää vuosittain 30-40.
– Laskennallisesti eläinlääkäreitä pitäisi tulla työmarkkinoille. Kysyntä on vaan niin kovaa, ettei se riittävästi helpota eläinlääkäripulaa.
Eläinlääkäreiden uraseurannassa on käynyt ilmi, että viiden vuoden kuluttua valmistumisesta 7 prosenttia eläinlääkäreistä on opiskellut jotain uutta alaa.
– Äskettäin kysyimme myös nuorilta eläinlääkäreiltämme, että ovatko he harkinneet alanvaihtoa. Yli puolet vastasi kyllä.
Työ kuormittaa niin fyysisesti kuin henkisesti
Eläimet ovat omistajilleen rakkaita perheenjäseniä, joiden hoitoon suhtaudutaan samalla vakavuudella kuin ihmistenkin kohdalla.
– Lemmikkien arvostus on noussut. Sitä myötä sitten kun asiakas tulee lemmikin kanssa vastaanotolle, niin hänellä voi olla hyvin suuri huoli ja tunteet ovat vahvasti mukana. Lemmikin omistajalla voi olla suuret odotukset ja ne aiheuttavat painetta myös eläinlääkärille, toteaa pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio eläinsairaala Evidensia Tammistosta.
Eläinlääkärin työ on kuormittavaa niin fyysisesti kuin henkisestikin – vastuun kantamisen lisäksi eläinlääkärin on kohdattava välillä vaikeitakin asiakastilanteita, tehtävä nopeita päätöksiä ja pysyttävä ajan tasalla muuttuvan eläinlääketieteellisen tiedon äärellä.
Vuonna 2018 eläinlääkäreiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia selvitettiin Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa selvisi, että 42 prosentilla suomalaisista eläinlääkäreistä oli jonkinlaisia oireita työuupumuksesta. Vakavia uupumuksen oireet olivat 1,8 prosentilla vastaajista.
Tutkimuksessa joka toinen eläinlääkäri koki ammattinsa myös haittaavan perhe- tai kotielämää, sillä työtä on paljon ja päivystysajat pitkiä.
Osa eläinlääkäreistä on päätynytkin työskentelemään osa-aikaisesti vähentääkseen työkuormaansa.
– Eläinlääkärit ovat aina olleet hyvin työorientoituneita. Aikaisemmin arvostettiin sitä, että on aina töissä, mutta nykyään on myös tärkeää, että vapaa-ajalla pyritään tekemään jotain ihan muuta, Kaimio kertoo.
Asiakkaat yhä vaativampia ja sosiaalinen media tuonut paineita
Oman osansa työn kuormittavuuteen lisäävät potilaiden, eli eläinten omistajat. Asiakkaat odottavat eläinlääkärikäynneiltä yhä enemmän, sillä usein lyhyellekin käynnille voi tulla hintaa.
– Nykyään pystytään hoitamaan paljon paremmin ja pidemmälle kuin aikaisemmin, mutta sitten mitä vaativampia ja hienompia tutkimuksia tehdään, niin se nostaa jonkin verran myös tutkimus- ja toimenpidehintoja, Kaimio kertoo.
Eläinlääkäreiden arvioiden mukaan asiakkaiden puolelta tulevat paineet ovat pahentuneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Sosiaalisessa mediassa jaetaan avoimesti kokemuksia eläinlääkärikäynneistä ja mukaan mahtuu kaikkea ylistyksestä suoranaiseen mustamaalaamiseen.
– Uskon, että epäonnistumisen pelko aiheuttaa monelle varsinkin nuoremmalle kollegalle paineita, kun on tämä sosiaalinen media nykyään, Kaimio toteaa.
Erityisesti valvonta- ja tarkastustyötä tekevät eläinlääkärit voivat kokea suoranaista uhkailua.
Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan näillä aloilla työskentelevät eläinlääkärit ovat voineet joutua kokemaan jopa fyysistä väkivaltaa työssään, sillä eläinten omistajat voivat suhtautua aggressiivisesti eläinsuojeluviranomaisten toimiin.