Pitkäikäisten vanhempien lapset elävät itsekin todennäköisesti pitkään, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella he ovat myös tavallista terveempiä 60- ja 70-vuotiaina. Todennäköisesti tämä johtuu suotuisasta perimästä, joka suojaa monilta sairauksilta.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa hyödynnettiin Iso-Britannian mittavaa biopankkia ja 190 000 henkilön terveystietoja. Tutkittavat olivat 55–73-vuotiaita, ja heitä seurattiin kahdeksan vuoden ajan.
Tutkijat havaitsivat, että tutkittavan riski menehtyä kahdeksan vuoden seurannan aikana pieneni 17 prosenttia jokaista vuosikymmentä kohden, jonka hänen isänsä tai äitinsä oli elänyt 70. ikävuoden jälkeen. Lisäksi heidän riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, sydämen vajaatoimintaan, aivoverenkiertohäiriöihin, verenpainetautiin, kolesteroliongelmiin ja eteisvärinään oli sitä pienempi, mitä pitempään heidän vanhempansa olivat eläneet. Pitkäikäisimpien jälkeläiset säästyivät myös syövältä jonkin verran muita todennäköisemmin.
Monet elämäntavat, tupakointi, ylipaino ja vähäinen liikunta vaikuttivat tuloksiin jonkin verran, mutta vanhempien pitkäikäisyyden ja jälkeläisen sairastumisriskien väliset yhteydet säilyivät senkin jälkeen, kun elämäntavat huomioitiin analyysissa.
Tutkijat pitävät todennäköisenä, että elämäntapojen sijaan yhteyksien taustalla on suotuisa perimä, joka auttaa sairauksien välttämisessä. Tähän viittaa aiempi, samaa biopankkiaineistoa hyödyntänyt tutkimus, jossa pitkäikäisten jälkeläisiltä löydettiin runsaasti geenimuotoja, jotka pienentävät riskiä sairastua muun muassa sepelvaltimotautiin, aikuistyypin diabetekseen ja verenpainetautiin.
Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä.
Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.