STT kysyi vilkastuneen vaihdevuosikeskustelun vaikutuksista erikoislääkäriltä, työterveyslääkäriltä ja apteekeista. Markkinointiaan vaihdevuosi-ikäisiin naisiin kohdistavassa Terveystalossa diagnoosit ovat lisääntyneet roimasti.
Menopaussi on kuuma keskustelunaihe, taas. Naisten vaihdevuodet oireineen trendaavat mainoksissa, mediassa, somessa, podcasteissa ja kahvipöydissä. Vaihdevuodet löytyvät myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmasta.
Jokainen sukupolvi havahtuu vaihdevuosiin vuorollaan. Vähättelyn, naureskelun ja hiljaisuuden tilalle on tullut suoraa puhetta, jota naiset ovat vauhdittaneet julkisilla tarinoillaan hikilammikoista ja estrogeenivajareista.
Kanavia on enemmän kuin ennen, ja algoritmit osaavat kohdentaa viestit aikaisempaa tarkemmin. Naisille kerrotaan, ettei edes nelikymppisen tule jäädä oireiden kanssa yksin kärsimään. Apua on saatavilla.
Millaisena kiihtynyt keskustelu on näyttäytynyt terveydenhuollon ja vaihdevuosien asiantuntijalle?
– Mielestäni jo aika pitkään on ollut vallalla ajatus, että vaihdevuodet ovat normaali elämänvaihe, mutta uutta on se, että viime aikoina entistä nuorempien naisten kohdalla mietitään vaihdevuosiasioita, vastaa Husin naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Hanna Savolainen-Peltonen STT:n haastattelussa.
Hän kertoo olevansa jopa yllättynyt esivaihdevuosien saamasta huomiosta, muttei pelkästään myönteisesti.
Hoitokokeiluilla voi olla haittoja
Menopaussi tarkoittaa viimeisiä hormonitoiminnan aikaansaamia kuukautisia ja vaihdevuodet ajanjaksoa, jolloin naisen munasarjojen hormonituotanto hiipuu ja lopulta loppuu.
Osalle naisista vaihdevuodet aiheuttavat oireita, joiden laatu ja kesto vaihtelevat yksilöllisesti. Tavallisesti häiritseviä ovat esimerkiksi hikipuuskat, kuumat aallot, mielialan vaihtelut ja univaikeudet.
Savolainen-Peltonen huomauttaa, että naisen elämässä voi olla myös muita asioita, jotka vaikuttavat uneen ja kuormitukseen.
– Se on herkkää tasapainoilua, ettei medikalisoida elämänvaihetta liikaa ja ajatella kaiken liittyvän hormoneihin. Oireita ja niiden hoitoa tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti.
Menopaussi tapahtuu suurimmalla osalla naisista 45–55-vuotiaana. Esivaihdevuodet alkavat noin 5–10 vuotta ennen menopaussia, tavallisesti 40:n ja 50:n ikävuoden välissä. Selkein merkki esivaihdevuosista on kuukautiskierron muuttuminen epäsäännölliseksi.
Savolainen-Peltosen mukaan noin yhdellä sadasta naisesta kuukautiskierto päättyy ennenaikaisesti eli alle 40-vuotiaana. Hän kertoo itsensä lisäksi monien yleislääkärien ja gynekologien havainneen, että vastaanotolle hakeutuu entistä enemmän naisia keskustelemaan siitä, voisiko kyseessä olla esivaihdevuodet.
– Vastaanotolla käy aika paljon nuorehkoja naisia, joilla on vielä ihan säännöllinen kuukautiskierto. Saattaa olla, että muoti-ilmiö ruokkii kuulostelemaan oireitaan ja saa hakemaan siihen ratkaisua, Savolainen-Peltonen pohtii.
Ilmiön varjopuolina hän näkee esimerkiksi turhat hormonihoitokokeilut, joihin voi joskus liittyä myös haittoja.
– Tavallisimpia haittoja ovat vuotohäiriöt. Tietysti pitkä elinaikainen estrogeenialtistus lisää myös hieman rintasyövän riskiä, mutta siihen vaaditaan hormonien käyttöä useiden vuosien ajan.
Apteekkien hyllyt tyhjillään?
Terveyskirjaston mukaan estrogeeni on toistaiseksi tehokkain lääkehoito vaihdevuosioireisiin, sillä ne johtuvat munasarjojen estrogeenituotannon vähenemisestä.
Reseptilääkkeiden lisäksi helpotusta voi hakea itsehoitotuotteista, joita ovat esimerkiksi intiimialueen vaivoja helpottavat paikallisesti annosteltavat voiteet, geelit ja pesunesteet.
Savolainen-Peltonen muistuttaa, että monien suosimien luontaistuotteiden vaikutuksesta vaihdevuosioireisiin ei ole tutkittua näyttöä, mutta pahimmillaan ne voivat olla jopa haitaksi.
STT kysyi Apteekkariliitosta ajankohtaista näkemystä esivaihdevuosien ja vaihdevuosien oireisiin liittyvien itsehoito- ja reseptilääkkeiden kysynnästä 1–3 viime vuoden aikana. STT:n pyynnöstä toteutettuun pikakyselyyn vastasi vuorokauden aikana 190 apteekkaria, kun liiton mukaan Suomessa on runsaat 800 apteekkia.
52 prosenttia vastaajista kertoi, ettei tuotteiden kysynnässä ole tapahtunut merkittävää muutosta. 34 prosenttia kertoi kysynnän kasvaneen hieman, 10 prosenttia merkittävästi. Kysynnän laskusta kertoi neljä prosenttia.
Apteekkari Kirsi Pietilä Riihimäen Aurinko Apteekista kertoo STT:lle vastanneensa kyselyyn enemmistön lailla. Hänen näppituntumansa mukaan vilkastunut vaihdevuosikeskustelu näkyy pääasiassa kasvuna itsehoitotuotteiden myynnissä.
– Tuotteita on mainostettu, ja jos menee katsomaan intiimihyllyjä, niin kyllä siellä on tuotteiden määrä myös kasvanut, Pietilä kertoo.
Kolmisenkymmentä vuotta alalla ollut Pietilä sanoo olevansa tyytyväinen, että vaihdevuosista uskalletaan puhua nykyään luonnollisena asiana, myös apteekin hyllyjen välissä.
– Se on nykyaikaa, että televisiomainoksessakin todetaan, että on arkuutta yhdynnässä ja lisääntynyttä kutinaa ja kirvelyä. Oireisiin löytyy kyllä ratkaisuja.
Terveystalossa diagnoosit lisääntyneet
Hallitusohjelmassa kirjaus vaihdevuosista liittyy työkyvystä huolehtimiseen ja työssä jaksamiseen. Hallituksen tavoitteena on, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hyvää hoitoa työterveyshuollossa edistetään hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja virheellisten diagnoosien sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
Kirjaus oli Terveystalolle tärkeä sysäys lähteä korjaamaan vaihdevuosiin liittyviä epäkohtia, kertoo työterveyslääkäri Kaisu Norbäck STT:lle.
Yksityiset terveyspalveluyritykset ja lääkäriasemat viestivät ja markkinoivat voimakkaasti vaihdevuosista, Terveystalo kenties näkyvimmin. Norbäck puhuu kampanjan sijaan mieluummin missiosta, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta vaihdevuosista niin naisille itselleen kuin heidän läheisilleen ja työnantajilleen. Olennaisena nähdään myös terveydenhuollon ammattilaisten koulutus, jotta he osaisivat tunnistaa naisten vaihdevuosioireet.
Vuosi sitten aloitettu niin kutsuttu missio on tuottanut jo tulosta.
– Meidän asiakkaillamme vaihdevuosidiagnoosit ovat kasvaneet yli 20 prosenttia. Jos otetaan vain työterveyslääkäreiden tekemät vaihdevuosidiagnoosit, määrä on noussut yli 50 prosenttia.
Terveystalo teetti viime kesänä vaihdevuosioireista kärsiville naisille kyselyn. Siihen vastanneesta 700 naisesta 59 prosenttia koki, että vaihdevuosia ja niiden oireita vähätellään yhteiskunnassa.
– Vaihdevuodet koskettavat puolta miljoonaa naista, ja nämä naiset ovat parhaassa työiässä. Meillä ei ole varaa jättää tätä asiaa huomioimatta ja vaikeita vaihdevuosioireita hoitamatta, Norbäck painottaa.
Normaali osa naisen elämää
Vaihdevuodet kuuluvat tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin, kaikkien naisten elämään. Myös Husin erikoislääkäri Hanna Savolainen-Peltonen pitää tärkeänä, että vaihdevuosista puhutaan ja arkea häiritsevät oireet hoidetaan naisten hyvinvoinnin ja työkyvyn vuoksi.
Hän suosittelee, että hankalista oireista kärsivä vaihdevuosi-ikäinen hakeutuu lääkäriin selvittämään, mistä voisi olla kyse ja onko vaivoihin hoitoa.
– Jos puhutaan ihan kunnon kuumista aalloista, niitä ei pelkillä elintavoilla saada kokonaan hallintaan, mutta pelkkä hormonihoito ei ole ainoa ratkaisu vaihdevuosioireisiin. Painonhallinnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla on myös tärkeä rooli.
Terveyshistoria ja kuukautiskierto ovat asioita, joista asian selvittäminen tulisi aloittaa lääkärin vastaanotolla.
– Tärkeä apuväline on oirepäiväkirja, joka auttaa selvittämään, onko oireissa esimerkiksi syklistä vaihtelua. Jos naisella on oma kuukautiskierto, se tarkoittaa, että munasarjoissa on vielä estrogeenituotantoa, vaikka tasot vaihtelevat paljonkin.
Savolainen-Peltonen sanoo toivovansa, että vaihdevuosien saaman näkyvyyden myötä ihmiset tulevat tietoisiksi siitä, mitä vaiheita naisen elämänkaareen liittyy ihan normaalisti.
Edes perusterveydenhuollossa ei välttämättä tunnisteta naisten oireiden liittyvän vaihdevuosiin tai niihin ei osata antaa oikeanlaista hoitoa, koska Käypä hoito -suositukset ovat vasta tekeillä.
STT:n saamien tietojen mukaan suositukset julkaistaan tulevana syksynä, mutta aikataulumuutokset ovat mahdollisia.