Eliittiyliopistossa opiskelleella Alfiella oli salainen unelma – nyt hän elää sitä todeksi Vaasassa: "Voisi tehdä Lontoossa ihan toisenlaista uraa"

LUE MYÖS: Veikkausliigassa pysäyttämätöntä menoa: "Saimme pari maalia putkeen, ja peli oli ohi"

Kuka on Alfie Cicale?

Ennen kotimaista jalkapallokautta 22-vuotiaan englantilaisen nimeä ei olisi tunnistanut käytännössä kukaan. Tuskin edes innokkaimmin jalkapalloa seuraavat turkkilaiset taksikuskit olivat kuulleet pihaustakaan Cicalesta, jonka aikuisiän näkyvin saavutus jalkapallokentällä on ollut valinta Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen välisen hegemoniaottelun parhaaksi pelaajaksi.

Edes maailmanlaajuisesti käytetyin pelaajakantasivusto Transfermarkt ei osaa kertoa Cicalen taustoista mitään. Cicalen mukaan pääosin sen vuoksi kaksi kuukautta sitten käytännössä yksikään seura ei ollut valmis tarjoamaan hänelle sopimusta.

Tilanne muuttui maaliskuussa, kun Vaasan Palloseuran joukkueen rakentaminen oli venynyt suunniteltua pidemmälle kevääseen, ja urheilujohtaja Petri Vuoriselle suodussa pelaajabudjetissa oli vielä tilaa hyökkäyspään hankinnoille.

– Moni ajattelee, että kaikki tapahtuu tosi systemaattisesti. Onhan tässä sattumaa aina välillä mukana, Vuorinen tunnustaa.

Alun perin Suomessa Cicalen "löysi" pelaajan agentin tuntenut Mika Laurikainen, joka valmensi vielä viime kaudella Turun Palloseuraa. TPS olisi halunnut tehdä sopimuksen testillä käyneen laiturin kanssa, mutta siirtoikkuna oli umpeutunut, eikä sääntöteknisisistä syistä pelilupaa samalle kaudelle enää saanut.

Onnistuneet testijaksot Sveitsin kakkostason Neuchatel Xamax'ssa poikivat Cicalelle jo sopimustarjouksen alkuvuodesta 2024, mutta Britannian kansalaisena hän ei saanut työlupaa maahan.

– Ilmeisesti brexitin takia minulle ei voitu antaa työlupaa. Odotan Italian passia parhaillaan, mikä helpottaa jatkossa Euroopassa työskentelyä, isänsä kautta italialaistaustainen Cicale kertoo.

– Siirron kariutuminen oli pettymys, mutta ajattelin, että tällä on tarkoituksensa, ja jotain hyvää on vielä tapahtumassa. Sitten Mika auttoi minua, hän tunsi Petrin, ja VPS kutsui minut testiin.

Kun Cicale saapui maaliskuussa Vaasaan, seurassa huomattiin nopeasti, minkälainen kultakimpale usein arpapeliä muistuttavassa testissä oli tällä kertaa löytynyt.

Norwichin akatemiaan

Cicale sanoo ihastuneensa jalkapalloon jo pienenä.

– Vartuin Pohjois-Lontoossa. Äitini on englantilainen ja isäni on italialainen. Olen asunut siellä koko elämäni. Olen intohimoinen Spurs-kannattaja. Rakastin aina pelata jalkapalloa isoveljeni kanssa. Meillä oli jatkuvasti pihapelejä. Ensimmäinen sanani oli ball, Cicale luettelee. 

– Rakastin jalkapalloa, idolisoin Gareth Balea ja halusin olla jalkapalloilija.

Cicalen unelmat vaikuttivat olevan toteutumassa, kun lupaavat otteet junioripeleissä toivat pojalle tarjouksen ammattilaisseura Norwich Cityn akatemiasta.

– Olin vasta täyttänyt 12. Muistan, että olin pelannut testipelissä Charltonia vastaan ja tehnyt neljä maalia. Olin käynyt juuri isäni kanssa krikettikaupassa ostamassa varusteita, kun saimme soiton autoon. Taisin itkeä, olin niin onnellinen.

Veikkausliigan sarjakärjessä porskuttavan VPS:n alkukauden otteluissa on ollut nähtävissä ne Cicalen jalkapallolahjat, jotka varmasti kiinnittivät huomiota myös Norwichissa. Juonikkaat haastamiset, taito ohittaa vastustaja ja räjähtävä lähtönopeus pistävät Cicalessa silmään kuin tikku.

Tehojakin on syntynyt. Vasempana laitatukena pelaava englantilainen on viidessä ottelussa tehnyt yhden maalin ja antanut kolme maalisyöttöä. 

– Hän erottuu kyllä joukosta. Hän on myös viihdyttävä ja yleisölle mukava seurattava. Hänellä on tietynlainen lapsenomaisuus haastamisessa ja muussa. Ei ole tullut estoja, vaan hän tekee sitä, missä hän on hyvä ja luottaa siihen. Näkyy, että hän nauttii pelaamisesta. Se on hienoa nähdä, Vuorinen kuvailee.

"En ehkä ollut henkisesti valmis"

Cicale palaa kertomuksessaan Norwichin akatemiaan ja aikaan, jolloin hänen unelmansa jalkapalloammattilaisuudesta otti pahan kolhun. 

– Päädyin muutaman tunnin päähän kotoa, ja se oli hankalaa aikaa. Tunsin koko ajan, että koulunkäyntini ja jalkapallon välillä oli jatkuvasti kilpailua. Ja poissa kotoa oleminen vain pahensi sitä ongelmaa. Olin viikoittain päiviä poissa koulusta. 

Pohjois-Lontoosta matkaa Norwichiin on noin 190 kilometriä. Cicale myöntää koti-ikävän iskeneen kovaa.

– Yövyin 12-vuotiaasta asti sijaisperheiden luona Norfolkissa harjoitusten jälkeen. Meitä Lontoon-poikia kuljetettiin tila-autolla yksi kerrallaan paikallisten talojen luokse, ja sitten piti vain koputtaa oveen, esitellä itsensä ja kertoa tulevansa yöksi. Koin sen kaiken todella vaikeaksi.

15-vuotiaana, kolmen akatemiavuoden jälkeen, Cicale päätyi poikkeukselliseen ratkaisuun ja jätti Norwich Cityn. Yksi merkittävistä syistä oli koulunkäynnin kärsiminen jalkapallon rinnalla.

– Kehityin todella paljon jalkapalloilijana, mutta en ehkä ollut henkisesti valmis muuttamaan kotoa ja panostamaan aivan kaikkea siihen. Mietin jo silloin nuorella iällä, että haluan koulutuksen, ja sitä halusivat vanhempanikin, Cicale kertaa.

– Tajusin, että olin tulossa polunhaaraan, jossa tulevaisuuteni jalkapallossa ja opiskelussa menevät eri suuntiin.

Cicalen mukaan jalkapalloakatemioissa polku huipulle on niin suora, että paine kehittymisestä huippua kohti on jatkuvasti läsnä. Yhtä lailla läsnä voi kuitenkin olla myös tietoisuus siitä, kuinka harva jalkapalloakatemioissa pelaavista nuorista lopulta kasvaa ammattilaiseksi. Brittijuniorien vanhempia tukevan järjestön Academy Football Infon mukaan lukema on alle prosentti.

– Olin melko pettynyt todellisuuteen huippujalkapalloilussa ja sen sisältämiin paineisiin. Olin myös hieman hämmentynyt siitä, mitä halusin. Päädyin sitten vain pelaamaan paikalliseen joukkueeseen, jossa kaikki koulukaverini pelasivat. Jatkoin pelaamista omaksi ilokseni. 

– Halusin vain nauttia, joten menin huippuakatemiasta harrastejoukkueeseen. Tein paljon maaleja ja pidin paljon hauskaa, ja keskityin opiskeluihini. Halusin, että nautinto palaisi asioihin.

Maineikkaaseen eliittiyliopistoon

Cicale kertoo kasvaneensa perheessä, jossa koulutusta on pidetty arvossa. Hänen molemmat vanhempansa ovat yliopiston käyneitä korkeakoulutettuja, isä tosin sukunsa ensimmäinen.

– He molemmat pitivät koulutusta tärkeänä. Jos kuitenkin olisin halunnut vain panostaa jalkapalloon, he varmasti olisivat hyväksyneet sen. Mutta uskon, että he halusivat minun käyvän yliopiston.

Koulussa Cicalea kiinnosti historia. 

– Minulla oli innostava historianopettaja, herra Dickinson. Minä todella nautin siitä.

Jos jalkapallossa Cicale oli unelmoinut Tottenhamista, Valioliigasta ja Mestarien liigasta, myös opinnoissa hän tähtäsi korkealle. Yliopistohaussa hän haki ensisijaisesti maineikkaaseen Oxfordin yliopistoon, jonka humanististen tieteiden laitosta pidetään yleisesti Englannin parhaana. Vuonna 2020 Oxfordiin haki Cicale mukaan luettuna yhteensä 23 414 opiskelijaa, joista 3 695 aloitti opinnot samana syksynä.

– Minun piti kirjoittaa hakemuskirje, tehdä pääsykoe historiallisesta tekstistä ja käydä neljässä haastattelussa, Cicale kertaa.

– Sain vielä vaadittavat arvosanat koulun päästötodistukseen, ja sitten syyskuussa menin opiskelemaan Oxfordiin. Sillä hetkellä tuntui, että olin tehnyt oikean päätöksen 14–15-vuotiaana. Se näytti kannattaneen.

Oxfordissa Cicale opiskeli historiaa ja jatkoi samalla jalkapallon pelaamista, tällä kertaa yliopiston omassa joukkueessa. Siinä sivussa hän pääsi harrastamaan pikajuoksua huippuvalmennuksessa, kun leikinlaskusta lähtenyt kokeilu paljasti hänen nopeutensa radalla.

– Pääsin lopulta juoksemaan pikaviestijoukkueessa perinteisessä yliopistojen välisessä kilpailussa Cambridgea vastaan. Yksi ongelmani tosin oli, että juoksin liikaa kuin jalkapalloilija. Koen, että juoksuharjoituksistani on ollut apua, etenkin pitkissä spurteissa, Cicale kertoo.

Cicale on pysäyttänyt kellot parhaimmillaan 11,21 sekuntiin sadalla metrillä. 200 metriä hän on pinkaissut hyväksytyissä oloissa aikaan 22,52.

Salainen unelma kyti 

Vaikka Cicale opiskeli menestyksekkäästi yhdessä akateemisesti maailman arvostetuimmassa yliopistossa, hänen lapsuudenunelmansa jalkapalloammattilaisuudesta oli yhä, joskin hentoisesti, elossa.

– Tiesin jo jonkin aikaa yliopistossa, että halusin alkaa pelata kunnolla ja ammattimaisesti. En vain kertonut kovinkaan avoimesti muille, ehkä vain perheelleni ja muutamille läheisille ystävilleni, että se oli suunnitelmani. Pelkäsin ehkä, että se on muiden mielestä hieman naurettavaa, etenkin siinä ympäristössä, Cicale tunnustaa.

– Minulla oli se ajatus taustalla, että se voisi onnistua, jos pitäisin itseni kunnossa ja pitäisin yllä tekniikkaani ja ennen kaikkea luottaisin itseeni. Uskon vakaasti itseluottamuksen voimaan.

Kesällä 2023 Cicale valmistui Oxfordista parhaalla mahdollisella arvosanalla.

– Ylitin parhaan arvosanan rajan juuri ja juuri, muutamalla desimaalilla. Se oli todella tyydyttävää. Se vaati kovaa työtä. Vietin tuntikausia kirjastossa sinä kesänä.

"Voisi luoda ihan toisenlaista uraa"

– Kun valmistuin, piti vain alkaa toteuttaa suunnitelmaani jalkapalloammattilaisuudesta, Cicale kertaa hieman huvittuneena.

Cicale pääsi testiin Northampton Towniin, jossa esiintyi yli odotusten, mutta tie Englannin ammattilaiskentille vaikutti kuitenkin olevan tukossa.

Äärimmäisen kilpaillussa ympäristössä operoivien ja kaiken tarkasti syynäävien brittiseurojen papereissa Cicalen verrattain olematon cv ikävuosilta 16–21 teki hänestä lähes radioaktiivisen.

Lopulta vasta maaliskuun testireissu Vaasaan sai palaset loksahtamaan.

–  Tulin tänne vain yhden kassin kanssa. Odotin tulevani vain testiin, joten en pakannut enempää. Se meni kuitenkin niin hyvin, että en ole palannut kotiin, Cicale hymyilee.

VPS:n urheilujohtaja Petri Vuorinen sanoo Cicalen olevan taustaltaan täysin ainutlaatuinen tapaus.

– Alfie voisi tehdä Lontoossa ihan toisenlaista uraa, toisenlaisella palkalla kuin täällä nyt saa. Ihan poikkeus Englannissa ja miksi ei maailmassakin, Vuorinen tuumaa.

Vuorisen mukaan Vaasassa havahduttiin nopeasti testipelaajan kyvyistä, vaikka tämän taustasta oli huomioitu lähinnä vain vuosien takainen pelaaminen Norwichin akatemiassa.

– (Päävalmentaja) Jussi Nuorelaltakin tuli palautetta, että on tosi hyvä. Haastaminen nousi heti esiin. Ensimmäiset askeleet ovat nopeat, ja hän pystyy tosi monipuolisesti ohittamaan. Kaiken lisäksi hän oli meille taloudellisesti mahdollinen.

Liukkaalle englantilaiselle alettiin sorvata sopimusta pikaisella aikataululla.

– Ei siinä montaa päivää mennyt. Vaikka ei heti sopimusta allekirjoitettukaan, kyllä me siinä jo puhuttiin, että sopimus tehdään. Luotimme siihen, että se pitää. Ensimmäisessä pelissä Seinäjoella jo nähtiin, että on hyvästä pelaajasta kyse.

Vuorinen huomauttaa, että Cicale saapui Vaasaan hyvässä kunnossa ja on pystynyt pelaamaan välittömästi isoja minuutteja Veikkausliigassa. 

Vaasa on kuin Real Madrid

2+1-vuotinen sopimus oli sekä Cicalelle että VPS:lle tietynlainen lottovoitto. Seura sai kiinnitettyä potentiaalisesti ulkomaisia seuroja jossain vaiheessa kiinnostavan nuoren pelaajan monivuotisella diilillä, tuntemattomuudesta ponnistanut pelaaja sai puolestaan janoamansa tilaisuuden. 

– Sanotaan näin, että Petri on ollut todella avomielinen antaessaan minulle mahdollisuuden, ja minä olen siitä äärettömän kiitollinen, Cicale vastaa.

– Tämä on loistava ympäristö kehitykselle. Minulla on toivottavasti vielä valtavasti potentiaalia kehittyä paremmaksi. Olen siltä osin äärimmäisen nälkäinen, mutta nyt keskityn vain seuraaviin harjoituksiin.

Vuorisen mukaan Cicalella on kaikki edellytykset edetä urallaan pitkälle.

– Tietysti tuo koulukin kertoo jotain, mutta hän ajattelee asioita ja haluaa kehittyä. Hän uskoo itsekin tekevänsä vielä pitkän uran. Pakko sanoa, että ihan loistava tyyppi myös kentän ulkopuolella, Vuorinen kehuu.

Vaikka Cicale on aloittanut joukkueensa VPS:n tavoin Veikkausliiga-kauden räjähtävästi, häneltä on turha kysyä pitkän aikavälin suunnitelmista.

– Jos olen rehellinen, Suomessa pelaaminen on minulle valtava juttu. Kaksi kuukautta sitten en olisi saanut sopimusta mistään. Kukaan ei olisi luottanut minun taustallani olevaan pelaajaan tai se olisi ollut ainakin tosi vaikeaa. Kun agenttini soitti Petrille ja pyysi katsomaan tätä nuorukaista, ja kun sopimuksesta puhuttiin, hän sanoi Petrille, että Alfie kohtelee tätä seuraa kuin se olisi Real Madrid. Niin se on. Tämä sopimus merkitsee minulle kaikkea, Cicale paaluttaa.

– Juuri nyt yritän vain nauttia jokaisesta hetkestä.

Veikkausliigan kärkiseura VPS kohtaa perjantaina vieraissa Kuopion Palloseuran. Ottelu alkaa kello 18.