Elina Knihtilä ryhtyi näyttelijäksi kostona serkuilleen

Näyttelijä Elina Knihtilä, 42, valmistautuu parhaillaan muiden töidensä ohessa Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyönprofessuuriin. Viisivuotiskausi alkaa elokuun alussa ja toisen professorin Hannu-Pekka Björkmanin kanssa pidetään jo palavereita.

– Vastuuhan siinä jännittää. Olemme vastuussa kokonaisen näyttelijäsukupolven ammatillisesta kehityksestä. Kun jonkun siemenen saisi sinne kylvettyä, Knihtilä miettii.

Knihtilä itse pääsi sisään Teatterikorkeakouluun vasta kolmannella yrittämällä, mikä oli jälkikäteen helpotus. Itsetunto ehti vahvistua, ja hän kesti paremmin opetusta. Silti hän muistelee käyttäytyneensä opiskeluaikanaan kuin pahimmassa puberteetissa.

– Itkin ja raivosin, koska en kestänyt osaamattomuuttani. Herranjestas, miten lapsellinen sitä oli. Oman navan ympärillä tuli pyörittyä niin paljon. Kun alkaa nähdä sen ulkopuolelle, helpottaa kummasti.

"Katkeroituminen on pahin uhka"

Knihtilä alkoi haaveilla näyttelemisestä lapsena kostaakseen serkkupojille, jotka kiusasivat häntä pienen koon ja herkkäitkuisuuden takia.

– 1970-luvulla en voinut tähdätä presidentiksi, joten ajattelin, että missiksi tai elokuvatähdeksi. Sitten palaisin näyttämään niille siihen pikkukylään, Valkealassa syntynyt Knihtilä naurahtaa.

Myöhemmin häntä alkoi motivoida yhteisöllisyys, sillä hän on huono tekemään asioita yksin. Kollegoilta Knihtilä on saanut rohkeutta ja oppinut hallitsemaan miellyttämisenhaluaan. Uralla on tullut tehtyä kaikenlaista.

– Osaan katsoa peiliin ja kysyä, kuuluuko minun näyttelijänä tehdä tällaista. Esimerkiksi tv-viihteen kanssa kävi niin. Piti pohtia, miksi sitä teen.

Taiteilijaidentiteettiä hän haluaa vahvistaa myös opiskelijoissa. Se on paras ase yhä useampien ryhtyessä free-näyttelijöiksi, kun talouspaineet koettelevat laitosteatteriverkostoa.

– Uskon, että sillä voi suojautua kaikelta roskalta, mitä kentällä on. Katkeroituminen on pahin uhka tällä alalla.

(STT – MINNA KARKKOLA)