Näyttelijä Jarkko Miettinen viettää tiistaina 19. joulukuuta 40-vuotissyntymäpäiväänsä.
Salatut elämät -sarjan Noel Axelssonina jo vuosien ajan ihastuttanut ja vihastuttanut näyttelijä Jarkko Miettinen täyttää tiistaina 19. joulukuuta 40 vuotta. Miettinen istahti MTV Uutisten syntymäpäivähaastatteluun muistelemaan, miten hänen elämänpolkunsa on kulkenut aina lapsuudesta nuoruuteen, Teatterikorkeakoulusta teatterilavoille ja sieltä Salattuihin elämiin.
Tunnollinen, kiltti, ehkä hieman arka. Hyvä koulussa, hyvin kasvatettu. Sellainen Miettinen kuvailee olleensa lapsena. Poika sai kotona hyvän kasvatuksen, jossa painotettiin toisten kunnioittamista ja arvostamista sekä peruskäytöstapoja.
Ala-asteikäisenä Miettinen ajatteli, että hänestä tulee isona juristi. Murrosiässä pojan mielenkiinnonkohteet ja tulevaisuudensuunnitelmat kokivat kuitenkin osittaisen myllerryksen, ja kuvioon astui ensin musiikkiharrastus ja sen jälkeen teatteri, joka myöhemmin ratkaisi myös hänen tulevaisuuden ammattinsa.
– Aloitin yläasteella soittamaan rumpuja. Se oli sellainen identiteetin vahvistushetki, että ympärille alkoi kasaantua ihmisiä, jotka olivat samanlaisia kuin minä. Meillä oli yhteisiä intressejä ja tavoitteita. Se vahvisti selkeästi itsetuntoa ja minuutta, näyttelijä muistelee.
Lue myös: Salkkarit-näyttelijät kertovat synkistä kohtauksista: "Olemme tasavahvoja siinä mitä leikimme"
Rumpuharrastuksen myötä opettaja pyysi yläasteikäistä Miettistä mukaan koulun ilmaisutaidon porukkaan. Siellä nuorukainen sai ensikosketuksensa näyttelemiseen.
Yläasteelta Miettisen matka jatkui musiikkilukioon. Opintojen aikana häntä pyydettiin esiintyjäksi Kuopion kaupunginteatteriin, jossa palo näyttelijänammattia kohtaan sinetöityi lopullisesti. Samalla sinetöityi myös tavoite Teatterikorkeakouluun pääsemisestä.
"Tiesin, että tämä muuttaa elämäni suunnan"
Teatterikorkeakoulun ovet avautuivat Miettiselle toisella yrittämällä vuonna 2003. Tuolloin noin tuhannesta hakijasta sisään otettiin 16 opiskelijaa.
– Muistan, että ensimmäisellä kerralla (Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa) puristin kapulaa aivan helvetin lujasti. Ajattelin, että minun on pakko päästä. Suhtauduin niin intohimoisesti näyttelemiseen, olin päässyt siihen imuun ja ajattelin, että tätä haluan tehdä, hän sanoo.
Ensimmäisellä hakukerralla Miettinen pääsi Teatterikorkeakoulun pääsykokeiden kolmanteen vaiheeseen ja karsiutui neljännen ja viimeisen vaiheen kynnyksellä. Pettymys oli suunnaton.
Karsiuduttuaan pääsykokeista Miettinen teki vuoden verran muita hommia. Hän muun muassa jatkoi töitä Kuopion kaupunginteatterissa ja auttoi rakennusalalla työskennellyttä isäänsä kesämökin rakentamisessa.
– Se oli hyvä prosessi. Rakensimme konkreettisesti ja tutustuimme aikuisiällä toisiimme syvemmin samalla, kun rakensin itse elämäni palikoita. Minulla oli hyvää aikaa miettiä, mitä oikeasti haluan, hän tuumaa.
Jarkko Miettinen ja hänen ruutulapsensa Oliver.
Lue myös: Jarkko Miettinen esittää Salkkareissa Oliverin, 2, ruutuisää – näin lapsinäyttelijää suojellaan hurjissa kohtauksissa
Välivuotensa aikana Miettinen alkoi myös pohtia varasuunnitelmaa tulevaisuudelleen siltä varalta, että Teatterikorkeakoulun ovet pysyisivätkin hänen osaltaan säpissä. Nuorukainen alkoi lukea psykologian pääsykokeisiin samalla, kun valmistautui pyrkimään uudelleen Teatterikorkeakouluun.
Toisella yrittämällä Miettinen hellitti otettaan kuvitteellisesta kapulasta, jota hän oli ensimmäisellä hakukerralla puristanut rystyset valkeana. Nyt hän oli vain yksinkertaisesti tekemässä sitä, mistä nauttii.
Miettinen muistaa edelleen kirkkaasti vuoden 2003 aamun, jolloin Teatterikorkeakoulun valintatulokset julkistettiin. Tuolloin koulun oveen kiinnitettiin valittujen opiskelijoiden nimilista. Viimeiseen pääsykoevaiheeseen oli päässyt 32 opiskelijaa, ja heistä puolet valittiin Teatterikorkeakouluun.
– Yritin laskea viimeisen pääsykoepäivän jälkeen väsyneenä, että tuo pääsee, tuo varmaan pääsee… Löysin 16 ihmistä ja mietin, että he olivat lahjakkaampia ja parempia kuin minä, minä en varmaan kuulu tuohon porukkaan, hän kertoo.
Seuraavana aamuna Miettinen asteli kaverinsa kämpältä Teatterikorkeakoulun ovelle ja alkoi lukea läpi siihen kiinnitettyä nimilistaa. Omaa nimeä ei näkynyt. Se siitä.
Miettinen päätti haroa listan katseellaan läpi vielä uudemman kerran. Yhtäkkiä oma nimi osuikin silmiin.
– Ajattelin, että ei ole totta! Tiesin, että tämä muuttaa elämäni suunnan. Muutan Kuopiosta Helsinkiin ja pääsen työstämään unelmaani, hän hymyilee.
Miettinen kuvaa Teatterikorkeakoulun vuosikurssinsa olleen kunnianhimoinen. Hänen opiskelutovereitaan olivat muun muassa Krista Kosonen, Antti Holma, Jarkko Tamminen, Tuukka Leppänen ja Jasmin Hamid.
Opiskeluvuosia Miettinen muistelee intensiivisinä. Opiskelijat työskentelivät erityisesti parin ensimmäisen vuoden ajan tiiviisti yhdessä, kasvoivat yhteen ja oppivat tuntemaan toisensa niin hyvässä kuin pahassakin.
– Tuollaisesta koulusta tulee ilman muuta elinikäisiä ystävyyksiä, mutta myös tärkeitä työkavereita ja kollegoja. Vaikkei välttämättä tee töitä yhdessä, niin heidän kanssaan voi silti myöhemminkin vaihtaa kuulumisia ja tuntemuksia. Varsinkin ne, joiden kanssa on ollut monta vuotta samalla kurssilla ja kulkenut yhteistä matkaa, ymmärtävät sinua hyvin. Siitä syntyy vahva yhteishenki, hän sanoo.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Miettinen aloitti opinnot Teatterikorkeakoulussa. Se lisää näyttelijälle vuoden merkityksellisyyttä entisestään.
Ehdottoman tärkeä työ
Teatterikorkeakoulun jälkeen Miettinen muutti Lahteen saatuaan työtarjouksen Lahden kaupunginteatterista. Hän vietti monta vuotta Lahden kaupunginteatterin lavalla työskennellen lukuisissa eri näytelmissä toisinaan isommissa, toisinaan pienemmissä rooleissa.
Vuonna 2016 näyttelijän elämässä tapahtui käänne, kun hänen nuorin poikansa syntyi. Tuolloin hän pysähtyi miettimään, mitä haluaa vielä elämänsä aikana tehdä.
– Satuin jäämään juuri hoitovapaalle vuoden 2018 alussa, jolloin minulle soitettiin Salkkareista, että tuletko koekuvauksiin, hän sanoo.
Niin hän päätti mennä, ja siitä vuodesta alkaen hän on viihdyttänyt katsojia Salatut elämät -sarjassa.
– Tämä on ehdottomasti tärkeä työ minulle. Tämä on leipätyöni ja se, mistä minut tunnetaan eniten. Koen tähän suurta intohimoa, ja on siistiä saada olla tekemässä sarjaa, joka on pyörinyt 25 vuotta, hän sanoo.
Miettinen Salkkareissa vuonna 2019.
Salkkarit toi Miettisen uralle uuden suunnan. Hän oli ennen sarjassa aloittamista kaivannut työhönsä jonkinlaista muutosta sekä uudenlaista näkökulmaa, ja Salatuista elämistä hän sitä sai.
– Tämä on tuonut uuden välineen tehdä ja tutkia näyttelijäntyötä. Mielestäni kameratyöskentely on tosi mielenkiintoista. Siinä voi käyttää hieman erityyppistä ilmaisua ja kokeilla ajatuksen kantamista. Teatterissa pitää osata fyysistää asiat selkeämmin, ja tässä taas pyritään monesti siihen, että lataat asiat kohtaukseen ensin vaikkapa isosti, ja rupeat sitten pienentämään, että miten saman ajatuksen saisi ilmenemään tiiviimmässä kuvassa, hän kertoo.
Edellä mainittujen lisäksi Salkkarit on tuonut Miettisen elämään myös muun muassa kasan uusia, tärkeiksi muodostuneita ihmisiä, tavan verkostoitua sekä läjäpäin kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa.
Miettisen Salkkarit-hahmo Noel Axelsson on tarjoillut tv-katsojille kauhisteltavaa erityisesti viime vuosina, kun hahmon on nähty puuhastelevan sarjassa yhtä jos toista kyseenalaista. Miettinen saa katsojilta tasaisesti viestejä, joissa päivitellään, miten hirveä ”hän” on.
– Keskustelut kääntyvät usein siihen, että ihmiset kiittävät ja sanovat, että teet hahmoa todella hyvin ja uskottavasti. Uskottavuus on ollut minulle aina tärkeää, oli kyse sitten hassuttelusta tai vakavasta kohtauksesta, hän sanoo.
Miettinen uskoo miltei jokaisen ihmisen tuntevan tai tietävän Noel-hahmon kaltaisen ihmisen, jonka tekemisiä ohjaavat muun muassa vallanhimo ja paikoittainen itsekkyys. Hän arvelee, että jotkut saattavat tunnistaa hahmossa myös joitakin omia piirteitään.
– Noelissa täytyy muistaa se, että hän ajattelee aina niin, että tämä on hyvä meille kaikille. Hänen keinonsa ovat sellaiset. Hän ajattelee pyrkivänsä hyvään ja uskoo, että parisuhteelle on hyväksi toimia näin, hän sanoo.
Vaikka työ Salkkareissa on Miettiselle ehdottoman tärkeä, on hänellä silti edelleenkin mielessään näyttelijäntyöllisiä asioita, joita hän haluaisi vielä päästä tekemään. Tällaisia ovat esimerkiksi elokuvan tähdittäminen sekä Ruotsissa työskenteleminen.
Ikä ei ole vain numero
40 vuotta täyttävä Miettinen ei näe itseään sellaisena ihmisenä kuin hän 20-vuotiaana kuvitteli 40-vuotiaiden olevan. Toisinaan tavataan sanoa, että 40 on uusi 20, mutta Miettinen huokaisee helpotuksesta, ettei näin todellisuudessa ole.
– Kun heitetään, että ikä on vain numero, niin minä ajattelen, että se ei ole vain numero. Minulla on 40 vuotta elämänkokemusta ja joku matka, jonka olen kulkenut.
Miettinen kokee, että juuri tässä elämänvaiheessa on hyvä hetki tarkastella omia elämän arvoja sekä miettiä, mitä hän on jo ennättänyt tekemään ja millaisia unelmia ja tavoitteita hänellä on tulevaisuudelle. Näyttelijän mielestä on syytä myös pohtia, keiden kanssa hän haluaa viettää aikaa: keneltä hän saa energiaa ja kenelle hän sitä antaa.
Jos Miettisen pitäisi kuvata tähänastista elämäänsä yhdellä sanalla, olisi se rikas.
– Siihen liittyy vahvasti perhe-elämä, työ, vapaa-aika, ystävät, monipuolisuus, hän luettelee.
Rikasta elämää nelikymppinen haluaa elää jatkossakin.
– Toivon, ettei elämäni jää joidenkin tiettyjen asioiden ympärillä pyörimiseen, vaan on avointa kaikelle muulle ja uudelle. Pyrin olemaan auki ja menemään rohkeasti uusia asioita kohti.