Elinsiirtoon sopivista elimistä on pula Suomessa – viime vuonna tehtiin aiempia vuosia vähemmän elinsiirtoja, osasyynä korona

Viime vuonna tehtiin aiempia vuosia vähemmän elinsiirtoja. Vuonna 2022 elinsiirtoja tehtiin Suomessa 371, kun edellisvuonna niitä tehtiin 420. Helsingin yliopistollisen sairaalan (Hus) mukaan osasyynä tehtyjen elinsiirtojen vähenemiseen on ollut positiivisten koronatestien aiheuttamat luovuttajien hylkäämiset.

Husin tiedotteen mukaan positiivisen koronatestituloksen vuoksi 27 mahdollista elinluovutusta jouduttiin viime vuonna perumaan. Positiivinen testitulos johti luovutusprosessin keskeytymiseen, joten ei voida tietää, olisivatko kaikki nämä elinsiirrot toteutuneet.

Korona-aikana myös sydän- ja keuhkonsiirtojen määrä on Husin mukaan laskenut merkittävästi. Elinluovuttajat ovat olleet sairaampia ja iäkkäämpiä, minkä vuoksi he eivät ole soveltuneet sydämen ja keuhkojen luovuttajiksi. Osa siirroista jouduttiin perumaan koronainfektion takia, mutta siirto voitiin kuitenkin tehdä taudin väistyttyä.

Husin mukaan siirtoa odottavien kuolleisuuteen ei koronaviruksella ole ollut kuitenkaan juuri merkitystä.

Koronavirus estää enää keuhkojen ja ohutsuolen siirron

Husin ylilääkäri Arno Nordinin mukaan viime vuoden lopulla julkaistiin kansainvälisiä tutkimustuloksia ja ohjeita siihen, miten koronapositiivisten luovuttajien suhteen tulisi menetellä.

– Olemme sovittaneet nämä meidän omiin ohjeisiimme. Positiivinen koronatestitulos estää enää keuhkojen ja ohutsuolen siirron. Uusi ohjeistus tulee varmasti nostamaan luovutusmääriä nyt vuodenvaihteesta, Nordin kertoo tiedotteessa.

Husin mukaan viime vuonna tehtiin munuaisensiirtoja 250, maksansiirtoja 62, haiman- ja keuhkonsiirtoja molempia 20 sekä sydämensiirtoja 19. Lapsille tehtyjä elinsiirtoja näistä oli yhteensä 21. Kaikki Suomen elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty Husiin.

Elinluovutustahdon ilmaiseminen edelleen tärkeää

Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että elinluovutustahdon ilmaiseminen on edelleen tärkeää, vaikka vuonna 2010 voimaan tulleen lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt.

Laki vaatii, että mahdollisen luovuttajan tahto on pyrittävä selvittämään, ja elinluovutuksen mahdollisuudesta ja sen merkityksestä on keskusteltava läheisten kanssa.

– Tiedossa oleva elinluovutustahto on tärkeä varsinkin läheisille silloin, kun sitä ei voi itse heille enää kertoa. Se varmistaa, että oma tahto toteutuu ja voi auttaa muita ihmisiä oman kuolemansa jälkeenkin, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa tiedotteessa.

Inomaa muistuttaa, että vain osa halukkaista voi olla elinluovuttajia. Päätöksen elinsiirrosta tekevät elinsiirtolääkärit.

Elinluovutustahtonsa voi ilmaista paperisella elinluovutuskortilla tai sähköisesti Omakannassa. Sovelluskaupoista voi myös ladata ilmaiseksi Elinluovutuskortti-sovelluksen.

Lue myös: Elinluovuttajista pulaa: Joka kymmenes ei saa tarvitsemaansa elintä ajoissa