Pekka Borg, Maria Joutsenvirta: Maapallo ja me. Luonnonvarat ja kasvun rajat. Docendo. 2015. 277 s.
Planeetta Maa tulee loistavasti toimeen ilman ensimmäistäkään ihmistä. Ihminen ei tule toimeen ilman ainoaa Tellustamme. Tästä tosiasiasta huolimatta ihmiskunta, erityisesti materiaalisesti hyvinvoivissa yhteiskunnissa, jatkaa maapallon tuhoamista alfaurosten ja –naaraiden vimmalla.
Pitkän linjan ympäristöasiantuntija, FT Pekka Borg ja vastuullisen liiketoiminnan tutkija, KTT Maria Joutsenvirta tuovat kirjassaan selkeästi esiin sen, että me kulutamme liikaa ja väärin luonnonvaroja. Me kaikki tiedämme, tai ainakin sopisi viimeistään tällä vuosituhannella tietää, että tämä ahneus johtaa vähintään suuriin vaikeuksiin, pahimmillaan perikatoon.
Kirja kertoo aluksi lyhyesti elämän synnyn ja ihmisen ilmestymisen maapallolle. Kivikaudella meikäläisten ekologinen jälki ei muuta eliökuntaa ja ympäristöä liiemmälti rasittanut. Kun ihminen asettui aloilleen ja alkoi viljellä maata, tapahtui suuri muutos. Kasveja ryhdyttiin risteyttämään paremmat sadot mielessä, eläimiä kesytettiin apulaisiksi, tekniikka luonnon muokkaamiseksi alkoi kehityä, joskin hitaasti.
Kun alkoi teollinen aika uusine mekaanisine teknologioineen, luonnonvarojen kulutus ja ympäristön saastuttaminen fossiilisilla polttoaineilla saivat uutta vaihdetta silmään. Kirja muistuttaakin meitä sivu toisensa jälkeen – asioita välillä liikaakin toistaen – kyseenalaisista ekologisista ”saavutuksistamme”.
Epäkohtien ja typeryyksien esittäminen on kuitenkin tarpeen. Me olemme syyllisiä. Vauhtisokeutemme on käsittämätöntä yhä vain, vaikka tiedämme vallan hyvin, kuinka globaalin kulutuksemme ja elintasomme ylläpitämiseen tarvitaan monen Telluksen resurssit - teollisen tuotantomme, liikenteen ja maatalouden aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksista puhumattakaan.
Kirjassa on lyhyitä kommentteja alojensa suomalaisilta huippuasiantuntijoita. Akatemiaprofessori, ekologi Ilkka Hanski kiteyttää ihmisen ja muiden suurten nisäkkäiden suhdetta massalukuina. 50 000 vuotta sitten tämä megafaunan massa oli 200 teragrammaa (Tg) eli miljoona miljoonaa grammaa. Ihmisen massa oli arviolta 2 Tg. Nyt meidän ja kotieläinten yhteenlaskettu massa on 2 000 Tg, megafaunan 5 Tg. Me viemme muilta elintilan.
Jotain on tehtävä
Miten muuttaa esimerkiksi rakenteellista riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista. Nykyinen elämäntapamme rakentuu niiden käytön ympärille. Kirjoittajat eivät usko pelkkien markkinavoimien hoitavan tilannetta. Tarvitaan myös julkista ohjausta. Teknologian kehitys etsii nykyistä ekologisempia ratkaisuja, mutta toisaalta teknologian kehitys myös kiihdyttää kulutusta.
Olisi löydettävä kattavampi keino mitata hyvinvointia kuin bkt, joka mittaa vain talouskasvua, mutta ei kykene vastaamaan esimerkiksi kysymyksiin ”kuinka voit?”, tai ”oletko onnellinen?”. Vastauksia näihin kysymyksiin ei voi hakea ilman, ettemme mieti suhdettamme ja kokemuksiamme fyysiseen ympäristöön, jota kulutamme surutta.
”Talousjärjestelmä tulisi sisäistää osaksi luonnon ekosysteemiä”, kirjoittavat toteavat. Pitäisi myös ottaa käyttöön ekologisten jalanjälkiemme mittaamiset ja/tai niin kutsuttu elinkaarianalyysi.
Myös työn sisältö ja käsite on laitettava uusiksi. Teknologia on vienyt ihmisiltä työpaikkoja (toisaalta tähän mennessä tilalle on löytynyt muuta työtä, joskus fyysisesti helpompaa ja mielekkäämpää, mutta toisaalta myös tylsempää ja huonosti palkattua.) Alamme kuitenkin nähdä ja kokea pian teknologian vaikutuksen työhön aivan uudella
tavalla: Kun koneet keskustelevat keskenään, korjaavat itse toimintojaan ja myös kehittävät niitä, ihmisen rooli työssä vähenee entisestään.
”Kysymys on elämäntavan, yhteiskuntamoraalin ja toimintakulttuurin muuttamisesta, josta kaikilla ihmisillä on omat käsityksensä ja vaatimuksensa”. Tämä kaikki kattaa myös kehittyvät ja kehitysmaat.
Kirjoittajat ovat listanneet esimerkkinä yli 30 asiaa, joiden ennustetaan olevan toisin ja paremmin kuin nyt. Tavoitevuosi on 2030. Sinne on vain 15 vuotta.
Teknologia on väline, ei päämäärä. Eikä tätä aiheuttamaamme sotkua voi lakaista maton alle, siellä se romahduttaa koko talon.
Janne Hopsu
Kirjoittaja on ulkomaantoimittaja MTV uutisissa