EU vaatii välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan, kertoo Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel viestipalvelu X:ssä.
Tauon on johdettava kestävään aselepoon, Charles Michel sanoo.
Hän myös sanoo, että humanitaariselle avulle Gazaan tulee tarjota turvallinen pääsy, jotta siviilit saavat elintärkeää apua katastrofaalisessa tilanteessa.
Michelin mukaan EU-johtajat hyväksyivät Gazaa koskevat päätelmät tänään pidetyssä huippukokouksessa Brysselissä.
Hyväksytyissä kokouspäätelmissä todetaan myös, että EU vaatii Israelia pidättäytymään maaoperaatiosta Rafahissa.
EU:n mukaan se pahentaisi Gazan humanitaarista kriisiä entisestään.
EU:n mukaan yli miljoona palestiinalaista on etsinyt turvaa Rafahista.
EU linjasi myös tukevansa aloitetta, jossa Gazaan kuljetettaisiin apua meriteitse Kyproksen kautta.
Jordanian armeijan torstaina julkaisemassa kuvassa humanitaarista apua pudotetaan sotilaslentokoneesta Gazan kaistan yläpuolella.
Orpo: Päätelmien aikaansaaminen välttämätöntä
Gazasta tehtyjen päätelmien kirjaamista pidettiin välttämättömänä kokouksessa.
Muun muassa pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi kokoukseen saapuessaan, että Gazaa koskevien päätelmien aikaansaaminen on välttämätöntä.
EU:n sisällä on ollut sisäisiä jakolinjoja suhtautumisessa Gazaan.
Esimerkiksi Espanja ja Irlanti ovat puhuneet voimakkaasti tulitauon puolesta, kun taas Tshekki, Unkari ja Itävalta ovat myötäilleet enemmän Israelin kantoja.
Lue myös: Tulitaukovaateet useaan otteeseen torpannut Yhdysvallat vaatii taisteluiden välitöntä keskeyttämistä Gazassa
Hauras ja jännitteinen Bosnia-Hertsegovina
Michel kertoi myös myöhään torstai-iltana, että EU avaa jäsenyysneuvottelut Länsi-Balkanilla sijaitsevan Bosnia-Hertsegovinan kanssa.
Michelin mukaan Bosnia-Hertsegovinan paikka on eurooppalaisessa perheessä.
EU-komissio antoi aiemmin tässä kuussa suosituksen jäsenyysneuvotteluiden avaamisesta.
Käytännössä maan tie EU-jäseneksi lienee vielä pitkä.
Bosnia ja Hertsegovinan poliittinen tilanne on ollut jännitteinen. 1990-luvulla käydyn Bosnian sodan jälkeen Bosnia-Hertsegovinan liittovaltio jaettiin kahteen alueeseen eli muslimien ja kroaattien federaatioon ja serbitasavaltaan (Republika Srpska).
Bosnian serbijohtaja Milorad Dodikilla on läheiset suhteet Venäjän presidentti Vladimir Putiniin, ja hän on esimerkiksi vastustanut Nato-jäsenyyttä.
Dodik on pitkään kampanjoinut sen puolesta, että serbitasavalta eroaisi Bosniasta.
Joulukuussa EU linjasi avaavansa jäsenyysneuvottelut myös Ukrainan ja Moldovan kanssa.