Rehn ja Ahtisaari olivat vastakkain vuoden 1994 presidentinvaaleissa. Yhteistyö ja ystävyys säilyi vaaliryöpytyksestä huolimatta.
Presidentti Martti Ahtisaari menehtyi tänään aamulla 86-vuotiaana. Suomen entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn otti päivän suru-uutisen vastaan murheellisena.
– Oli aika lailla sykähdyttävä tämä aamu, kun sain tietää, että Martti on nyt poissa. Tietenkin ajattelen lämpimästi Eevaa, rouva Ahtisaarta ja kaikkia sukulaisia, mutta kyllä se on meille kaikille muillekin suuri, ikävä asia, Rehn kertoo.
Rehnillä ja Ahtisaarella on pitkä historia, johon sisältyy muun muassa vuoden 1994 presidentinvaalit, mutta myös ennen kaikkea ystävyyttä. Heitä yhdisti pitkä kansainvälinen ura rauhan ja tasa-arvon puolesta.
– Siinä löysimme toisemme kerta kaikkiaan, Rehn kertoo.
Lue myös: Presidentti Ahtisaari muistetaan yhdestä asiasta yli muiden – "Namibiassa nimettiin lapsia Martiksi"
Presidentinvaalit 1994
Rehn kisasi Ahtisaarta vastaan presidentinvaaleissa 1994 toisella kierroksella asti. Ehdokkaat jakoivat monia samoja arvoja ja heistä kumpikin kannatti muun muassa Suomen EU-jäsenyyttä näkyvästi. Vaaliväittelyissä ehdokkaat aika ajoin väsyivät kiistelyyn.
– On selvää, että on uskomattoman väsyttävää, kun tietää melkein täsmälleen, mitä vastapuoli tulee sanomaan ja miten hän tulee vastaamaan johonkin kysymykseen ja siinä jopa väsyy. Täytyy sanoa, että välillä aamulla sanoin, että en jaksaisi nyt istua sen Ahtisaaren kanssa väittelemässä. Hänellä oli kyllä varmasti se sama tilanne, Rehn muistelee.
Elisabeth Rehn onnittelee Martti Ahtisaarta vaalituloksen ratkettua 6.2.1994.
Vuoden 1994 vaaleissa presidentti valittiin ensimmäistä kertaa suoralla kansanvaalilla. Suomi ei saanut Rehnistä vielä ensimmäistä naispresidenttiään, kun Ahtisaari voitti lopulta vaalit 53,9 prosentin kannatuksella.
– On tyypillistä, että yritetään saada mahdollisimman tukalaan tilanteeseen vastaehdokkaat, Rehn sanoo.
– Suoranaisia ilkeyksiä en kyllä häneltä koskaan kuullut, vaikka se voi kuulua kuvaan.
Lämpimät välit palasivat nopeasti
Rehn jatkoi puolustusministerinä vuoden 1994 loppuun saakka ja kertoo yhteistyön olleen helppoa Ahtisaaren kanssa.
– Sanoisin, että meidän välillämme tuli heti takaisin se, joka oli ennen tätä vaalitilannetta, Rehn kertoo.
YK:n pääsihteerin erityisedustaja Elisabeth Rehn Bosnia-Herzegovinassa vuonna 1998.
Rehn kertoo Ahtisaaren ottaneen hänet huomioon myös sen jälkeen, kun tämä siirtyi muihin kansainvälisiin tehtäviin. Ministeriyden ja presidenttiehdokkuuden jälkeen Rehn siirtyi aluksi Balkanin ihmisoikeusraportoijaksi vuosiksi 1995–1997 ja sieltä muun muassa YK:n pääsihteerin erityisedustajaksi Sarajevoon sekä YK:n alipääsihteeriksi. Rehn on toiminut myös asiantuntijana Ahtisaaren luomassa CMI-rauhanvälitysjärjestössä.
– Kun hänellä oli vieraita, jotka minäkin tunnen maailmalta – Kofi Annan, Graça Machel ja vaikka Gro Harlem Brundtland, niin hän muisti aina kutsua minut mukaan näihin tilaisuuksiin, hän oli hyvin huomaavainen tässä, Rehn kuvaa.
Lue myös: Elisabeth Rehn on käynyt läpi syövät, konkurssin ja sota-alueiden kauhut – kertoo nyt, miksi haluaa aina uskoa hyvään
Nobel-palkinto oikealle ihmiselle
Rehnillä oli myös pieni osansa Ahtisaaren Nobelin rauhanpalkinnon saamisessa, joka myönnettiin Ahtisaarelle lopulta vuonna 2008. Rehn vietti 2000-luvulla paljon aikaa Norjassa hoitaessaan Balkanin kriisiä. Siellä hän pääsi kehumaan kollegaansa Nobel-komitean johdolle epävirallisessa keskustelussa.
– Oli joku tilaisuus, jossa juttelin Nobel-komitean johdon kanssa, ja he kyselivät Martista ja sanoin, että ilman muuta, Rehn kertoo.
Nobel-palkinnolla Rehn kertoo olleen suuri merkitys paitsi vuosikymmenten rauhanneuvottelutyöstä palkitulle Ahtisaarelle itselleen, mutta myös Suomelle. Rehn sanoo Nobel-komitean tehneen joitain vääriäkin valintoja, mutta Ahtisaaren kohdalla he onnistuivat.
– Se meni oikealle ihmiselle, Rehn sanoo.
Nobel myönnettiin Ahtisaarelle tämän yli kolme vuosikymmentä jatkuneista ponnisteluista kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi usealla mantereella. Rehn katsoo Ahtisaaren saaneen presidenttiydestään myös rauhanneuvotteluihin tarvittavaa valtaa.
– Entisenä Suomen presidenttinä ovet ovat avautuneet hänelle niin, että hän on pystynyt tekemään sitä, mitä hän niin hyvin osaa.
Viimeinen tapaaminen
Rehn tapasi Ahtisaaren viimeistä kertaa Yhdysvaltain uuden suurlähettilään tilaisuudessa Helsingissä. Kylmästä säästä huolimatta tilaisuus järjestettiin suurlähetystön pihalla, Rehn kertoo.
– Siellä oli muutama istumapaikka, joista Martti oli saanut yhden. Hän näki minut siellä ja sanoi ”Oi Elisabeth tuu tänne, että mulla on joku ystävä vieressäni”. Tämä jäi minuun niin voimakkaana, että sitten kun en päässyt tapaamaan häntä enää pitkään aikaan, minua lämmitti se, että olin niin kuin ainoa ystävä siellä, jonka hän halusi viereensä. Sitten me paleltiin siinä yhdessä, Rehn naurahtaa.
Rehn muistelee lämmöllä yhteisiä hetkiään Ahtisaaren kanssa ja häneltä saamaansa tukea.
– Minulla on kynttilä palanut tässä kotona aamusta asti, kun sain tuon tiedon ja toivon, että kynttilät palavat meidän suomalaisten mielessä hänen kunniakseen kovasti.