Vanhuksille tarkoitettu ympärivuorokautinen perhehoito on Suomessa vielä harvinaista, mutta sitä halutaan lisätä.
Moni työikäinen suomalainen miettii, onko viimeisiksi vuosiksi tarjolla kunnollista ulkopuolista apua. Viime viikolla hallitus joutui vastaamaan keskustan välikysymykseen vanhuspalveluiden tulevaisuudesta. Keskustan mielestä hyvinvointialueille ei ole annettu tarpeeksi aikaa panna talouttaan kuntoon.
Hyvinvointialueiden rahapula näkyy kipeästi juuri vanhuspalveluissa. Samalla kun avun tarve kasvaa, ympärivuorokautisia hoivapaikkoja vähennetään. Hyvinvointiala Hali ry:n mukaan viime vuoden lopussa ympärivuorokautista hoivapaikkaa odotti noin 2 200 ikääntynyttä. Hoivapaikkaa tarvitsevia on todellisuudessa enemmänkin, mutta kaikille ei ole vielä ehditty tehdä niin sanottua palvelutarpeen arviointia.
Yksi ratkaisu hoivapaikkojen lisäämiseen voisi olla perhehoito, jossa koulutetut perhehoitajat tarjoavat ikäihmisille kodinomaisen ympäristön ja huolenpitoa. Perhehoidolla tarkoitetaan ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa.
Vanhusten perhehoitopaikkoja on toistaiseksi Suomessa vähän. Yksi niistä toimii Helsingin Jollaksessa. Asukkaita siellä saa olla enintään kuusi kerrallaan, ja määrä vaihtelee päivittäin.
– Elämme ihan normaalia kotielämää. Jos sinulla on kotona lapsia ja pyörität arkea, tämä on lähellä sitä. Esimerkiksi ruuat suunnitellaan etukäteen, jotta ne voidaan tarjota ajallaan, kuvaa ikäihmisten perhehoitaja Elise Liikala.
Arki muotoutuu asukkaiden voinnin ympärille.
– Jotkut lähtevät mukaan ruokakauppaan tai käydään museossa. Onpa käyty jopa autokaupassa.
Lue myös: Hallitukselle ryöpytystä vanhuspalvelujen säästöistä: "Osa vanhoista ihmisistä kuolee vessan lattialle ilman hoitoa"
Yksinäisyyttä, turvattomuutta ja fyysistä rajoitetta
Vanhusten perhehoito järjestetään hyvinvointialueiden palveluna. Maksut määräytyvät varallisuuden mukaan.
Heikkokuntoiselle vanhukselle perhehoito ei sovellu, vaan silloin oikea paikka on hoitokoti.
– Jos tarvitaan kahta auttajaa, ei ikäihminen ole perhehoitokuntoinen. Mutta jos on yksinäisyyttä, turvattomuutta ja toimintakunnossa fyysistä haastetta, perhehoito voi olla toimiva palvelu, kertoo kehittämispäällikkö Sanna Kosonen Perhehoitoliitosta.
Jollaksessa perhekotia pyörittävä Elise Liikala sai ajatuksen hoitotoiminnan aloittamisesta, kun hän päätti alkaa hoitaa muistisairasta äitiään.
– Perhehoito on inhimillistä. Samalla saan toteuttaa työtäni, kuten haluan. Asukkailla on täällä hyvä olla.
Perhehoitoliiton mukaan hoitojaksot ovat hyvin vaihtelevia kestoltaan – tavallisimmin puolesta vuodesta jopa kymmeneen vuoteen. Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla kerrotaan, että erityisesti ikäihmisten perhehoitoa kehitetään ja pyritään lisäämään.