Ympärivuorokautisen vanhushoidon kattavuus on noin kymmenessä vuodessa pudonnut noin kolmasosalla ja heikennyksiä on edelleen luvassa.
Hallitus vastasi eilen Keskustan ja Liike Nytin välikysymykseen arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta eduskunnan täysistunnossa.
Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä ja Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger arvioivat Huomenta Suomessa vanhuspalveluiden nykytilannetta.
– Tilanne on kyllä todella huono, mutta sitä ovat huonontaneet useat, hyvin moniväriset hallitukset ja parinkymmenen vuoden ajan, Jylhä moittii.
– Yhä useammin ympärivuorokautiseen hoitoon ei pääse, eikä kotihoito suoriudu tehtävistään. Osa vanhoista ihmisistä kuolee vessan lattialle ilman hoitoa. Siitä voi päätellä, mistä on kyse, Kröger jatkaa.
Krögerin mukaan ympärivuorokautisen hoidon kattavuus on noin kymmenessä vuodessa pudonnut noin kolmasosalla Suomessa.
Ympärivuorokautisella hoidolla tarkoitetaan hoitoa, jossa hoitaja on saatavilla vuorokauden ympäri.
Palvelumuoto on erityisen tärkeä pitkälle edennyttä muistisairautta sairastaville ihmisille.
– He eivät pärjää, ellei joku ole saatavilla ympärivuorokauden. Silti heitä monesti jätetään kotiin yksin, Jylhä sanoo.
Lue myös: Liki puolet suomalaisista: Lasten hoidettava enemmän iäkkäitä vanhempiaan
Säästöistä inhimillistä kärsimystä ja lisäkustannuksia yhteiskunnalle
Hyvinvointipalvelujen tilanne ei ole parantunut tai parantumassa hyvinvointialueiden myötä.
– Heillä on edelleen suunnitelmissa huonontaa tilannetta hyvin paljon. Tilanne on todellakin kaikkein vakavin juuri ympärivuorokautisessa hoidossa, jonka tarve kasvaa, mutta jonka määrää ollaan vähentämässä, Jylhä sanoo.
Pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavat ihmiset tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Kyseessä ovat ihmiset, jotka eivät tiedä, onko päivä vai yö, eivät tiedä missä ovat, eivät osaa käyttää puhelinta tai mennä vessaan, Jylhä muistuttaa.
– Hoidon puutteesta syntyy hurjasti inhimillistä kärsimystä [muistisairaille] ja hankaluuksia omaisille, joiden pitäisi olla töissä.
Jylhän ja Krögerin mukaan säästötoimet vanhuspalveluista johtavat lopulta suuriin kustannuksiin.
Kun muistisairaiden ikäihmisten hoito jää kotipalvelun tai omaishoitajan vastuulle, syntyy kuormitusta ensihoitoon, erikoissairaanhoitoon ja poliisille.
– Kun muistisairas ei saa hoitoa, lähetetään hänet jossain kohtaa erikoissairaanhoitoon, kun ei kotonakaan voi olla. Kadonneiden tai eksyneiden muistisairaiden etsintätehtävät lisäävät poliisien tehtäviä, Jylhä listaa.
Kustannuksia yhteiskunnalle syntyy myös, jos veroja maksavat työntekijät jäävät kotiin hoitamaan läheisiään.
– Haluammeko, että lääkäreille ja maistereille maksetaan palkkaa äitinsä hoitamisesta, kun meillä on keksitty tällainen nerokas järjestelmä: verotus.
Lue myös: Yli 2 500 ilman hoivapaikkaa – näillä alueilla pahin tilanne
Orpo lupasi pistää vanhuspalvelut kuntoon, toisin kävi
Jylhän ja Krögerin mukaan päättäjät haluavat tällä hetkellä ohittaa koko vanhuspalvelujen tarpeesta keskustelemisen.
– Puolueilla on tapana kantaa huolta ja ottaa nämä asiat esille oppositiossa, kun pääsevät arvostelemaan hallitusta. Kun tuolit vaihtuvat ja puolueet ovat hallituksessa, mielenkiintoa ja motivaatio ei riitäkään vanhusten asioiden hoitamiseen, Kröger huomauttaa.
– Kannattaa muistaa, että nykyisen pääministerin vaaliohjelmassa ennen edellisiä eduskuntavaaleja oli lupaus, että laitetaan vanhusten hoito kuntoon. Nyt sitä päinvastoin ollaan heikentämässä radikaalisti, Jylhä lisää.
Lue myös: MTV kävi hoivakodissa, jossa henkilökunta ei vaihdu – syy on yksinkertainen
Jopa 80 prosenttia vanhusten avun tarpeesta omaishoidon varassa
Sen lisäksi, että ympärivuorokautisesta hoidosta on jo leikattu ja aiotaan leikata lisää, ovat myös omaishoidontuet leikkausten kohteena.
Silti ympärivuorokautinenhoito roikkuu tällä hetkellä paljolti juuri omaishoidon varassa asiantuntijoiden mukaan.
– Joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia vanhusten avun tarpeesta on omaishoidon varassa, mutta ainakin vähintään 50–60 prosenttia, Kröger kertoo.
Jylhä huomauttaa rahan olevan ratkaiseva asia, eikä puhe siitä, ettei sitä olisi tarpeeksi, ole uskottavaa.
– Aina sanotaan, ettei Suomessa ole rahaa, mutta sopii muistuttaa, mitkä ovat välttämättömiä tarpeita ja kuinka niitä priorisoidaan.
– Suomessa sijoitetaan vanhojen ihmisten hoitoon radikaalisti vähemmän rahaa kuin vertailuvaltioissa, jos otetaan huomioon bruttokansantuote ja väestön koko.