Tokion olympiajoukkueeseen valittu korkeushyppääjä Ella Junnila vaihtaa valmentajaa. Junnila, väistyvä valmentaja Jouko Kilpi ja Tuomas Sallinen pitivät torstaina palaverin, jossa vastuu siirtyi Salliselle.
Valmentajanvaihdos vain viikkoja ennen olympialaisia näyttää ulospäin rajummalta kuin kolmikko sen kokee. Junnila kertoi harkinneensa päätöstä pitkään.
– Tähän ei liity mitään dramatiikkaa, enkä tehnyt päätöstä pikaisesti. Olen tiedostanut ainakin vuoden ajan, että edessä voi olla valmentajanvaihdos, Junnila taustoitti ratkaisuaan STT:lle.
– Teimme Joken kanssa yhteistyötä pitkään ja aloin tuntea, että tarvitsen jotain uutta ja erilaista. Ajatus kypsyi päätökseksi kevään ja alkukesän aikana.
Kilpi koki tilanteen yhtä luonnollisena.
– Tämä on varmasti monelle iso yllätys, mutta minä ymmärrän, että urheilija saattaa tarvita muutoksia ja uusia virikkeitä, Kilpi vahvisti.
– Teimme seitsemän vuotta yhteistyötä ja se on ollut hieno matka. Ellan uran kehitystä on mukava seurata jatkossakin ja olen hengessä mukana.
Kilpi ymmärsi ratkaisun myös urheilijan uran ainutkertaisuuden näkökulmasta.
– Urheilija valitsee valmentajansa, ei päinvastoin. Kunnioitan siis urheilijan päätöstä, Kilpi korosti.
Kilpi sai palikat järjestykseen
Urheilijan ja valmentajan suhde on ihmissuhteena intensiivinen. Valmentajanvaihdoksesta päätöksen tekevä urheilija joutuu tilanteessa kuin toimitusjohtajan rooliin. Ratkaisua ei voi pitkittää, jos taakka alkaa painaa arjessa liiaksi.
– Näen, että tällainen muutos urheilijan uralla on luonnollinen asia. Urheilija kehittyy ja saattaa sen seurauksena tarvita erilaista valmennusta. Tämä oli silti pitkä ja henkisesti raskas prosessi, Junnila kertoi.
– Nyt päällimmäisenä tuntemuksena on helpotus. Jatkan eteenpäin luottavaisin mielin.Junnila korosti, ettei valmentajanvaihdos tarkoita, että väistyvä valmentaja olisi millään tavalla huono.
– Vertaisin valmentajaa opettajaan. Opettajat vaihtuvat, kun siirrytään päiväkodista ala-asteelle ja edelleen opintojen eri vaiheissa siitä eteenpäin. Kaikki ne opettajat ovat kuitenkin mukana siinä ihmisen kasvussa, Junnila jatkoi.
Junnila kiittää Kilpeä työstä, joka kehitti hänet olympiatasolle ja Suomen ennätyksiin.
– Joken suurimpia saavutuksia oli se, että hän kehitti teknistä osaamistani ihan hirveästi, Junnila totesi.
– Hyppyni oli luonnontilassa, kun siirryin hänen valmennukseen. Se oli suorastaan koikkelehtimista, mutta nyt siitä on tullut yhtenäinen kokonaisuus. Tekniikkaa voi toki parantaa edelleen, mutta perusosaamiseni on vahvalla tasolla.
Voima suojelee urheilijaa
Sallinen on Urheiluliitossa kolmiloikan lajivastaava ja hän saavutti lajissa Suomen mestaruuden 1989. Toisaalta hän hyppäsi urallaan myös 216 korkeutta ja valmentajana hänellä on yhtä vahva koulutus molempiin lajeihin.
Sallinen on toiminut vuosia Junnilan fysioterapeuttina.
– Valmentajanvaihdos kesken kilpailukauden on haastava ratkaisu, mutta urheilijan päätöstä täytyy kunnioittaa. Urheilijan ehdoilla mennään, Sallinen kommentoi vastuunvaihdon ajoitusta.
Junnilan kehityskohteeksi Sallinen arvioi fysiikan.
– Ella on vielä nuori urheilija ja näen paljon kehitettävää varsinkin voimapuolella. Fysioterapeutin pohjakoulutuksella näen, että voima pitää terveenä ja suojelee, Sallinen kertoi.
Junnila kehuu uuden valmentajan "hyvää liikesilmää" ja keskustelevaa valmennustapaa.
– Uskon, että hän käy esimerkiksi teknistä konsultaatiota ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa myös yhteistyössään minun kanssani, Junnila ennakoi.
Kilpi näki eduksi myös Sallisen kaksoisroolin.
– Valmentaja ja fyssari samassa paketissa. Siitä voi olla hyötyä, kun haetaan ratkaisua esimerkiksi Ellan selkä- ja takareisivaivoihin, Kilpi arvioi jatkonäkymiä.
– Tuomas tuntee Ellan ja vie varmasti häntä hyvin eteenpäin.