Elokuvia, tv-sarjoja, musiikkia – näin Stephen Hawking vaikutti populaarikulttuuriin

Englantilainen teoreettinen fyysikko Stephen Hawking kuoli keskiviikkona 14. maaliskuuta 76-vuotiaana. Hawking kärsi vuosia hermoja rappeuttavasta ALS-sairaudesta. Diagnoosin Hawking sai vuonna 1963 ollessaan 21-vuotias ja hänelle sanottiin, että hänellä olisi muutama vuosi elinaikaa.  

Elämänsä aikana Hawking nousi eräänlaiseksi kulttihahmoksi, joka toimi inspiraationa useille taiteilijoille ja johon viitattiin useilla populaarikulttuurin eri aloilla. 

Hollywood-tähdet tulkitsivat tiedemiehen elämää

Vuonna 2014 näyttelijä Eddie Redmayne voitti parhaan miesnäyttelijän Oscar-palkinnon elokuvasta Kaiken teoria roolistaan Hawkingina. Elokuvassa kerrotaan Hawkingin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Jane Hawkingin tarina.

LUE MYÖS: Stephen Hawking on kuollut​​​​​​​

– Tämä Oscar kuuluu kaikille ihmisille ympäri maailman, jotka kamppailevat ALS:n kanssa. Se kuuluu yhdelle erityiselle perheelle, Redmayne totesi kiitospuheessaan osoittaessaan sanansa Hawkingille ja hänen läheisilleen. 

Kaiken teoria -elokuvan menestys ja Redmaynen suoritus nuorena Hawkingina antoivat viimeisen varmistuksen sille, että Hawkingin tarina oli jo kauan sitten ylittänyt akateemisen maineen rajan. Hänen elämänsä tulisi olemaan myös yksi kulttuurisen ajanjaksomme merkittävimmistä tarinoista.

Redmaynen lisäksi myös toinen Hollywoodin supertähdistä, Benedict Cumberbatch on esittänyt Hawkingia BBC:n tuottamassa vuoden 2004 elokuvassa Hawking.

Fyysikon elämää on näytellyt siis kaksi A-luokan näyttelijää, joten hyvin monet ihmiset tuntevat edes jonkinlaisen version Hawkingin elämästä. Mutta toisaalta myös fyysikon kuvausta omasta itsestään tullaan muistelemaan yhtä lämpimästi. 

Esiintymiset legendaarisissa tv-ohjelmissa

Hawking vieraili useaan otteeseen elämänsä aikana useissa televisiosarjoissa, kuten Chuck Lorren komediassa Rillit huurussa. Ensimmäistä kertaa Hawking esiintyi sarjassa vuonna 2012, kun hän arvosteli Jim Parsonsin esittämän fyysikko Sheldon Cooperin tutkielmaa.

– Teit laskuopillisen virheen sivulla kaksi. Se oli aika moka, Hawking totesi Sheldonille jaksossa. 

Huippusuosittu Matt Groeningin luoma Simpsonit sai ensiesityksensä vuonna 1989, vuosi sen jälkeen, kun Hawkingin merkkiteos Ajan lyhyt historia ilmestyi. Kesti kuitenkin vuoteen 1999, ennen kuin Hawking päätyi Simpsonien Springfieldiin jaksossa They Saved Lisa's Brain.

Jaksossa Lisan Mensa-ryhmä oli valloittanut kaupungin ja heitä täytyi ojentaa näsäviisaan utopiansa takia.   

– En tiedä kumpi on suurempi pettymys, minun epäonnistumiseni yhtenäisen kenttäteorian laatimisessa... vai te, Hawking toteaa jaksossa. 

Hawking toteaa myös myöhemmin jaksossa, että Homerin teoria donitsin muotoisesta universumista on kiehtova.

Esiintymisen ansiosta Hawking ansaitsi itselleen tietynlaisen kulttihahmon statuksen. Vuonna 2005 Hawking kertoi The Guardianin haastattelussa nauttineensa osallistumisesta sarjaan. 

– Simpsoneissa esiintyminen oli erittäin hauskaa. Mutta en ota heitä liian vakavasti. Mielestäni Simpsonit käsittelivät vammaani vastuullisesti. 

Hawking esiintyi Simpsoneissa vielä kolme kertaa ja hän jopa kuvaili taannoin sarjaa parhaaksi asiaksi Amerikan televisiossa.

Hawking nähtiin myös Futurama-animaatiosarjassa, joka on niin ikään Matt Groeningin käsialaa. Hänet nähtiin lisäksi hologrammina omasta itsestään vuoden 1993 Star Trek: The Next Generation -sarjan jaksossa, jossa hän pelaa pokeria Albert Einsteinin ja Isaac Newtonin kanssa. 

–  Epätietoisuuden periaate ei auta sinua nyt, Einstein varoittaa Hawkingia pelissä. 

Mainoksista elokuviin ja klassiseen musiikkiin

Elokuvantekijä Errol Morris teki Hawkingin elämästä dokumenttielokuvan vuonna 1991. Kuten Hawkingin merkkiteoksen, myös dokumentin nimi Ajan lyhyt historia.

Elokuvassa selitetään kirjassa esitettyjä käsitteitä kuin myös Hawkingin omaa elämää, jota säestää säveltäjä Philip Glassin musiikki. Kriitikko Roger Ebert kutsui dokumenttia moitteeksi miljoonille ihmisille, jotka ovat aloittaneet Ajan lyhyen historian lukemisen, mutta eivät ole päässeet sen loppuun. 

Hawking esiintyi elämänsä aikana myös muutamissa mainoksissa. Esimerkiksi vuonna 2013 fyysikko aiheutti laajaa ihmetystä esiintymällä vakuutusten vertailusivusto Go Comparen mainoksessa. Vuonna 1994  Hawking esiintyi sen sijaan mainoksessa, jonka sanat innoittivat Pink Floyd -yhtyeen kitaristi-laulajaa David Gilmouria.  

– Ihmiskunnan suurimmat saavutukset käsittelevät puhumista ja suurimmat epäonnistumiset vaikenemista. Sen ei tarvitse olla näin, Hawking toteaa mainoksessa.

Mainos liikutti Gilmouria niin kovin, että hän käytti Hawkingin sanoja yhtyeen Keep Talking -kappaleessa levyllä Division Bell (1994). 

Hawkingin omaan suosikkimusiikkiin lukeutui muun muassa The Beatles, Wolfgang Amadeus Mozart, Ludwig van Beethoven, Johannes Brahms sekä Edith Piaf. Saksalainen säveltäjä Rolf Riehm heijasteli fyysikon klassisen musiikin makua teoksessaan Hawking, jonka kantaesitys oli Los Angelesissa vuonna 2011.

Kappaleen inspiraationa toimi kuva Hawkingista istumassa öisen tähtitaivaan alla. Riehmin mukaan Hawking toimi loputtoman rajojen rikkomisen metaforana. Myös Philip Glass, jonka musiikki säesti Hawkingista kertovaa dokumenttielokuvaa, lisäsi version Hawkingista vuoden 1992 oopperaansa The Voyage.

Nerokkaiden töidensä ja menestyksekkään fyysikon uransa lisäksi Hawkingin sairaus sekä hänen tunnusomainen fyysinen olemuksensa johtivat sekä kuuluisuuteen tiedemiehenä, että inspiraationa toimimiseen lukuisille erilaisille taiteilijoille. Jatkuvuus, jolla Hawking esiintyi esimerkiksi Simpsonien kaltaisissa ohjelmissa osoitti kuitenkin, että yksi aikamme suurimmista tiedemiehistä nautti saadessaan nauraa itse muiden mukana.  

Lähde: The Guardian