Fyysisestä ja henkisestä ylikuormituksesta kärsinyt tennistähti Emil Ruusuvuori on palaamassa pelikentille helmikuussa. Paluu harjoitteluun tapahtui viime viikolla. Toipuminen on harvoin kuitenkaan suoraviivaista ja päivälleen ennustettavaa. Tennisässän elämässä tulevaan astellaankin nyt hetki kerrallaan.
Alaselän vaivoista ja lukuisista muista fyysisenkin puolen kuormista viime vuosina kärsineen pelurin edellinen ottelu oli ohjelmassa heinä-elokuun vaihteessa.
Haastattelussa juttelee kuitenkin nyt valoisampi 25-vuotias, joka kertoo voivansa paremmin kuin vielä jokin aika sitten. Toipumisen aikana mukaan on tarttunut viisautta, jonka myötä mitään edessä päin olevaa ei voi tai kannata vauhdittaa ennen aikojaan.
– Aika päivä kerrallaan tässä on menty, mutta itse olen koettanut olla viime aikoina aktiivinen esimerkiksi sponsoreihin ja valmentajakuvioihin liittyen. Kentällä ollaan käyty harjoittelemassa noin joka toinen päivä. Siellä ollaan oltu niin kauan kuin on ollut hauskaa, Ruusuvuori kertoo tuoreimpia MTV Urheilulle.
Vaikka Ruusuvuori voi lähihistoriassaan huonosti, kysymys uran jatkumisesta ei ollut lopulta epäselvä.
– Tiesin, että jossain vaiheessa se kyllä jatkuu. Sillä ajatuksella on kyllä palloiltu henkisen puolen ammattilaistenkin kanssa, että jos ei olisikaan tenniksen pelaaja, mitä se tarkoittaisi? Sitäkin puolta on ollut hauska miettiä, koska on elänyt niin täysillä tätä elämää. On tehnyt hyvää päästä tästä hetkeksi irti, mutta kyllä se (uran jatkuminen) oli silti selvää.
Henkisten voimavarojen ehtymisestä Ruusuvuori ei halua tässä kohdin tarkemmin puhua. On mahdollista, että tulevaisuudessa nähdään dokumentti, jossa valotetaan Ruusuvuoren varjoihin tarkemmin. Mitään takeita sellaisesta ei kuitenkaan ole.
Ruusuvuoren tarinasta tulee mieleen toinen suomalaisen urheilun suuri tähti, NHL-pelaaja Patrik Laine. Kiekkoilija hakeutui viime kaudella NHL:n hoito-ohjelmaan mielenterveysongelmien vuoksi. Ruusuvuori kokee löytäneensä yhtymäkohtia Laineen tilanteesta.
– Sen verran voin sanoa, että samantyyppistä juttua on mulla ollut. On ollut hieno nähdä, miten hän on palannut jäälle ja tehnyt heti myös tulosta. Olen seurannut (Lainetta), että hänellä on kampanjakin aiheen tiimoilta. En ole ollut yhteyksissä, mutta voisin olla. Jos hän (Laine) joskus tämän haastattelun lukee, voidaan vaihtaa numeroita ja joku päivä ajatuksia.
Uutta, tukevampaa jalansijaa mielen maaperässä on otettu viime viikkojen aikana. Uudet harppaukset ovat auttaneet kentällä käyntiä ja tulevaisuuden suunnittelun aloittamista.
Kun Ruusuvuori palaa, urassa kääntyy eräällä tavalla uusi sivu. Sen kirjoittaminen alkaa yhdessä ja raikkain voimin, kun nelinpelimestarina tunnettu maanmies Henri Kontinen aloittaa Ruusuvuoren valmentajana.
– Hän (Kontinen) tulee olemaan ensi vuonna isossakin roolissa. Aika Suomi-painotteisella tiimillä mennään, joka puolestaan johtaa juurensa siihen, että olen laittanut paljon ajatusta myös kentän ulkopuolelle. Tavoitteena on, että elämä olisi myös siellä mahdollisimman mukavaa ja nautinnollista. Eihän mikään työ ikinä ole hauskaa, mutta jos siitä saisi suurimmilta osin mielekästä, treeneihin ja kisoihin olisi entistä mukavampi lähteä.
– Otan enemmän ohjaksia tekemisestä. Samalla otan paljon ehdotuksia tiimiltä ja käyn keskustelua heidän kanssaan, mutta olen lopulta se, joka tekee sen viimeisen päätöksen, Ruusuvuori kuvailee tulevaa rakennetta.
Heinäkuun lopussa uutisoitiin Ruusuvuoren ja tämän valmentajana yli kymmenen vuotta toimineen italialaisen Federico Riccin yhteistyön päättymisestä.
– Se oli oma päätökseni. Hienoin juttu siinä on se, että olemme hyvissä väleissä edelleen. Olemme olleet yhteyksissä, käyneet kahvilla ja jutelleet asioista ihan niin kuin ennenkin. Ei tietysti yhtä usein. Tulimme vain tiemme päähän ja olimme antaneet toisillemme sen mitä kummallakin annettavana oli.
Viime vuoden huhtikuussa maailmanlistalla parhaimmillaan sijalla 37 ollut Ruusuvuori löytyy tällä hetkellä sijalta 95 – pykälän alempaa kuin Suomen ykköspelaajaksi Ruusuvuoren poissaolon aikana noussut Otto Virtanen.
Paluu tositoimintaan on tekeillä helmikuulle, jolloin Ruusuvuoren saamaan suojattuun maailmanlistan sijoitukseen (83) oikeuttava poissaolo täyttyy.
Suojattu sijoitus edellyttää, että pelaaja on ollut pelaamatta vähintään puoli vuotta sairauden tai vamman vuoksi. Ruusuvuoren tapauksessa aikaraja täyttyy 3. helmikuuta eli juuri Davis Cupin ensimmäisen karsintakierroksen jälkeen. Myös tammikuussa pelattavat Australian avoimet jäävät täten väliin.
– Kyllä tässä nyt ensin palataan ihan perusjuttuihin. Siihen, että pallon lyöminen on kivaa ja ottaa sen hauskana pelinä. Niin monta vuotta olen tuolla pyörinyt, että tiedän toki, mitä se vaatii harjoituksellisesti ja määrinä – sitä ei unohdeta ikinä. Se on vain niin paljon helpompaa, kun oma pää on selvä ja sä haluat sitä itse ja teet sitä sen vuoksi. Et kenenkään muun takia.