Graffitin kuninkaaksi kutsuttu Blade onnistui maalaamaan 1980- ja 90-luvuilla 5000 junaa – jäämättä kertaakaan kiinni nopeiden jalkojensa vuoksi.
– Me olimme hauskaa pitäviä teinejä. Maalasimme ensin naapurustoa sitten keksimme, että maalaamme junia, jotta kaikki näkevät nimemme. Se oli mieletön tunne, kun tägimme olivat kaikkien kaupunkilaisten silmien edessä, toteaa Blade.
Helsingin taidemuseossa aukeaa perjantaina graffitikulttuurin historian ja nykytilan eri puolia esittelevä näyttely.
– Graffitissa olevat kuplakirjaimet keksin 1975. Tuohon aikaan tein vielä luonnoksia etukäteen. Näillä värillisillä tägeillä halusimme myös tehdä samalla kaupungista elävämmän ja värikkäämmän, sillä New York oli tuolloin synkkä ja pimeä, sanoo Blade.
Bladen mukaan kaupungissa oli tuohon aikaan leikattu varoja nuorisotyöstä, mikä oli yksi syy, että 10 000 nuorta alkoi tehdä graffiteja.
– Eli yhdelle poliisille tuli 500 nuorta kiinniotettavaksi, naurahtaa Blade.
Graffitikirjasta myyty miljoonia kopiota
New Yorkilainen valokuvaaja Martha Cooper on kuvannut 1980-luvulla miljoonia kopiota myyneen graffitivalokuvakirjan, jonka myötä graffiti levisi maailmalle.
Cooper pääsi porukkaan mukaan, koska hän otti parempia kuvia töistä ja antoi niitä graffitin tekijöille.
– Tapasin graffitimaalarin, joka esitteli kulttuurin ja aloin ottaa kuvia junista, joita en ollut koskaan katsonut. Ensimmäisinä päivinä Bronxissa näin kirjani kanteen kuvatun junan menevän ohi ja se lumosi minut, muistelee Cooper.
Graffitikulttuuri levisi New Yorkista maailmalle ja Suomeen 1980-luvulla.
Graffititapahtumia ympäri maailmaa
Cooper on hämmästynyt, että graffiteista on tullut museokelpoisia ja töitä jopa myydään.
– Matkustan ympäri maailmaa kertomassa graffiteista. Seuraavaksi Tahitille, jossa matkailuviranomaiset sponsoroivat jopa graffitifestivaalit houkutellakseen turisteja ja tulin juuri Italiasta, hämmästelee Cooper.
Suomessa on arvioiden mukaan pari sataa graffitimaalaria, joiden töitä on esillä HAMissa.
– Naispuolisia graffitin tekijöitä on mukana arviolta vain pari prosenttia. Yksi heistä on Lady Pink, joka on yhä aktiivinen ja tunnettu Usassa, lisää Cooper.
Helsingissä graffitin tekijöitä on yhä useita satoja, vaikka kaupunki on yrittänyt vuosikausia ottaa kiinni luvattomat graffittimalaarit ja nyt luvallisiakin maalauspaikkoja on jo lähes parikymmentä.
Graffiti-näyttelyn ajan HAM-kulmassa pääsee kokeilemaan tagien ja graffitien tekemistä.