Banksy on saapunut Mänttään! Serlachius-museossa on esillä laaja kattaus arvoituksellisen katutaiteilijan teoksia – rankan poliittisia ja pirullisen hauskoja. Tosin itse Banksya ei tänäänkään näy missään. Julkisuutta täysin karttava britti ei pidä näyttelyjä, koska ei pidä näyttelyistä. Taidemaailma on hänelle gallerioissa seilaavan eliitin kuplaa. Onko häntä edes olemassa?
Serlachius-museon Banksy-näyttely on museonjohtaja Pauli Sivoselle sydämen asia – ja suuri voitto.
Teokset on koottu yhteistyössä milanolaisen museon kanssa yksityisiltä ihmisiltä ympäri Eurooppaa.
Sivonen lähestyi Banksyn taideyhteisöä sähköpostilla, kertoi näyttelystä ja pyysi, että Banksy hyväksyisi eli ammattikielellä auktorisoisi näyttelyn.
Vastaus tuli: En auktorisoi, koska en pidä näyttelyjä.
Banksy ja Pulp Fiction
Ei pääsymaksua, ei mitään Banksy-tuotteita
No Banksy ei voi Mäntän näyttelyä estää, koska teokset eivät ole enää hänen omistuksessaan. Mutta Sivonen pitää tiukasti kiinni Banksyn periaatteista: pääsymaksua ei peritä, koska taiteilija ei halua, että hänen teostensa katsomisesta pitäisi maksaa. Ei myöskään minkäänlaista oheismyyntiä, ei julisteita, ei postikortteja.
Näyttelyä voi pitää rankkana kapitalismin, kulutuksen ja sodan vastaisena julistuksena, - mustan, jopa makaaberin huumorin sävyin.
Nyt on taiteella sanomaa!
Punkkariksi maalattu Winston Churchill tai ristillä ostoskasseja roikuttava Jeesus tykittävät viestinsä päin naamaa. Maailmankuulun uutiskuvan Vietnamin napalm-tyttöä taluttavat Mikki Hiiri ja Ronald McDonald. Rakkautta on ilmassa, kun palestiinalainen mielenosoittaja heittää polttopullon sijaan kukkakimpun.
Jotkut ”oikeat” taiteilijat moittivat Banksyn ilmaisua usein liian yksinkertaistavaksi. Jos viesti on jatkuvaa provokaatiota, voiko se kääntyä taakaksi kuin ne Jeesuksen ostoskassit?
– En ajattele niin, kuittaa museojohtaja Pauli Sivonen.
– Banksy haluaa herättää taiteellaan keskustelua. Hän tekee sen kekseliäästi, niin että pointin ymmärtää nopeasti. Katutaide vaatii tätä, kun ihmiset kulkevat nopeasti ohi.
– Banksy on poliittinen taiteilija, joka haluaa kertoa, että meidän systeemissämme olisi korjattavaa.
On esitetty epäilyjä, että yhtä Banksya ei ole koskaan ollutkaan, vaan kaiken takana on jonkinlainen taidebändi.
Nykyisin Banksyn taidetta tekee todennäköisimmin kollektiivi, vaikka kaikki lähtikin yhden ihmisen lahjakkuudesta kotikaupunkinsa Bristolin yössä. Siellä hän aloitti hiippaillen öisin maalaamassa laittomia graffitejaan vajaat 30 vuotta sitten. Englannissa graffitien maalaaminen julkisille paikoille on laissa kielletty.
Valtavirran kuvataide on elitistinen vitsi!
Kun Banksyn teosten voima havaittiin, hän alkoi muuttua katujätkästä arvostetuksi taiteilijaksi. Ja kun taiteen hinta alkoi nousta merkittävästi, hänen ympärilleen muodostui taideyhteisö.
Nyt yksityisten ihmisten teoksia myydään huutokaupoissa eteenpäin kovaan hintaan – samaan aikaan kun Banksy itse pitää kaupallista taidemaailmaa elitistisenä vitsinä, joka on erkaantunut todellisesta maailmasta.
Maailman merkittävin ei saa jää mysteeriksi
Museojohtaja Pauli Sivonen pitää Banksya maailman merkittävimpänä nykytaiteilijana ja toivoo, että Banksy tekisi joskus rauhan taidelaitosten kanssa.
– Tänään hänen teoksiaan ei juurikaan ole maailman tärkeimmissä taidemuseoissa. Hän ei saisi jäädä mysteeriksi. Hän jo pian viisikymppinen.
– Taidemuseotkin ovat muuttuneet niistä ajoista, kun Banksy ensi kertaa kuvaili niitä vallan temppeleiksi ja saaliskabineteiksi. Nyt museot haluavat toimia kuin hän itsekin toimii, esitellä taidetta kansalle ja herättää sen taiteen avulla kysymyksiä ja keskustelua, vakuuttaa museojohtaja Pauli Sivonen.