MTV seurasi sotaa 25.5: Nato ei ole tehnyt käytännössä mitään auttaakseen Ukrainaa, sanoo Ukrainan ulkoministeri

20.25: Ukrainan ulkoministeri: Nato ei ole tehnyt käytännössä mitään auttaakseen Ukrainaa 

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba syytti tänään sotilasliitto Natoa siitä, että se ei ole tehnyt käytännössä mitään auttaakseen Ukrainaa sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi maahan.

Hänen mukaansa sodan alussa julkisuudessa tuntui olevan käsitys, että juuri Nato tulisi apuun, mutta sen sijaan sotilasliitto on ollut täysin sivussa.

Kuleba puhui tänään Maailman talousfoorumissa Sveitsin Davosissa. Puheessaan hän kiitti EU:ta, jonka tuki Ukrainalle on hänen mukaansa ollut mullistavaa. 

20.09: Etelä-Ukrainan asukkaille nopeutettu Venäjän kansalaisuusprosessi

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti keskiviikkona säädöksen, joka yksinkertaistaa Venäjän kansalaisuuden hakemista Ukrainan eteläosissa sijaitsevien Zaporizhzhjan ja Hersonin alueiden asukkaille.

Herson on kokonaan Venäjän joukkojen hallussa, ja Zaporizhzhja osittain.

Ukrainan ulkoministeriö syytti Venäjän rikkovan toimillaan kansainvälistä oikeutta sekä Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.

Venäjä on vuonna 2019 sallinut samanlaisen nopeutetun kansalaisuusprosessin Donetskin ja Luhanskin "kansantasavaltojen" asukkaille. Niin sanotut kansantasavallat ovat Venäjän tukemia separatistialueita.

Helpotetussa menettelyssä ei esimerkiksi vaadita aiempaa asumista Venäjällä tai riittävää venäjänkielen taitoa. 

18.55: Ukraina: Venäjä on käyttänyt suuren osan tarkkuusohjuksistaan

Venäjä on Ukrainan puolustusministeriön mukaan käyttänyt 60 prosenttia tarkkuusohjuksistaan. Joidenkin menetettyjen ohjusten osuus on ministeriön mukaan jopa 70 %.

Venäjä moukaroi Ukrainaa sodan kahden ensimmäisen kuukauden aikana rajuilla ohjusiskuilla. Myöhemmin iskujen määrä on rauhoittunut.

Venäjää vastaan asetetut pakotteet vaikeuttavat uusien ohjuksien tuotantoa, koska niissä on käytetty muualla maailmassa valmistettuja komponentteja.

17.45: Putin tapasi haavoittuneita sotilaita

Venäjän presidentti Valdimir Putin on tavannut tänään tiettävästi ensimmäistä kertaa Venäjän hyökkäyksen aikana Ukrainassa haavoittuneita sotilaita.

Kremlin mukaan presidentti vieraili sotilassairaalassa Moskovassa.

Putinin vierailusta näytettiin videomateriaalia Venäjän televisiossa.

Valkoiseen lääkärintakkiin pukeutunut presidentti kuvattiin puhumassa sotilaan kanssa tämän pienestä lapsesta. Putin sanoi sotilaan pojan olevan tulevaisuudessa ylpeä isästään.

17.34: Taistelut ovat edenneet Sjeverodonetskin laitamille, sanoo Luhanskin alueen kuvernööri

Ukrainan itäosassa Venäjän ja Ukrainan joukkojen väliset taistelut ovat edenneet Sjeverodonetskin kaupungin laitamille, sanoo Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai.

Venäjän joukot ovat edenneet tarpeeksi pitkälle, että he pystyvät jo ampumaan kranaatinheittimillä kaupunkia, Haidai sanoi sosiaalisessa mediassa julkaistussa lausunnossaan.

Haidain mukaan kaupungin laitamilla on ollut taisteluja jo eilen.

Kuvernööri kuvaili taistelua erittäin vaikeaksi. 

Venäjä on keskittänyt joukkojaan Ukrainan itäosaan, jossa se pyrkii saamaan haltuunsa viimeisen osan Luhanskia.

–  Tuleva viikko on ratkaiseva, Haidai sanoi.

15.13: "Hidastimme tarkoituksella" – Venäjän hyökkäys köhii, Sergei Shoigun selitys ei ole uskottava

Venäjän huonoa sotamenestystä Ukrainassa on viime viikkojen aikana ihmetelty myös Venäjällä. Donetsjoen katastrofin jälkeen useat Venäjä-mieliset sotabloggarit avasivat sanaiset arkkunsa.

Tilanne on pakottanut venäläiset johtajat selittämään, miksi näin on käynyt. Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun mukaan hyökkäyksen tahtia on tahallisesti hidastettu. Syykin on selvä, joskin sen uskottavuus on kyseenalainen.

– (Toimimme näin,) jotta ympäröivien asutuskeskusten ihmiset pystyvät lähtemään ja voidaan luoda humanitaarisia käytäviä, Shoigu toteaa Kommersantin mukaan.

– Tietenkin tämä hidastaa hyökkäyksen vauhtia, mutta tämä tehdään tarkoituksella, jotta siviiliuhreja voidaan välttää, Shoigu jatkoi.

Venäjä on sodan aikana iskenyt lukuisia kertoja siviilikohteisiin esimerkiksi tykeillä ja ohjuksilla. Lisäksi Venäjän miehityksen jäljiltä esimerkiksi Butshasta löytyi joukkohautoja.

Lue aiheesta lisää täältä.

14.45: Venäjä löyhentää sopimussotilaiden yläikärajaa, yhä vanhemmat kelpaavat palvelukseen

Tällä hetkellä 18–40-vuotiaat venäläiset ja 18–30-vuotiaat ulkomaalaiset voivat ensikertalaisina tehdä sopimuksen Venäjän armeijassa palvelemisesta.

Uusi laki poistaa tämän ikärajan.

– Korkean tarkkuusluokan aseiden ja sotilasvarusteiden käyttöön tarvitaan kovatasoisia ammattilaisia. Kokemus on näyttänyt, että vaadittava taso saavutetaan 40–45-vuoden iässä, todettiin lakiesityksessä The Guardianin mukaan.

Laki myös helpottaa lääkäreiden, insinööriä ja muiden sotilastehtävissä tarvittavien ammattilaisten rekrytoimista, lakiehdotuksessa todettiin.

Sotilasasiantuntijoiden mukaan Venäjä menettää tällä hetkellä Ukrainassa sekä kalustoa että sotilaita kestämättömällä tahdilla.

14.15: Venäjä ei keskustele Mariupolissa antautuneiden ukrainalaissotilaiden vaihtamisesta, ennen kuin sotilaat on viety oikeuteen 

Venäjän mukaan se ei aio keskustella Ukrainan kanssa Azovstalin terästehtaalta Mariupolin satamakaupungista antautuneiden ukrainalaissotilaiden vaihtamisesta venäläisvankeihin, ennen kuin sotilaat on tuotu oikeuden eteen.

Varaulkoministeri Andrei Rudenkon mukaan Venäjä harkitsee vankienvaihtoa sen jälkeen kun sotilaat on "asianmukaisesti tuomittu".

– Ennen sitä puheet vankienvaihdosta ovat ennenaikaisia, Rudenko sanoi venäläisten uutistoimistojen mukaan.

Satoja piiritettyä Mariupolia puolustaneita sotilaita antautui viime viikolla venäläisille Ukrainan sotilasjohdon kehotettua heitä näin tekemään. Ukrainan mukaan sotilaat yritetään myöhemmin vaihtaa venäläisvankeihin.

Vangittujen sotilaiden joukossa on Azovin pataljoonan sotilaita. Venäjä pitää Azovin pataljoonaa uusnatsijärjestönä, koska sillä oli aikaisemmin yhteyksiä äärioikeistolaisiin järjestöihin.

Ukraina tuomitsi maanantaina nuoren venäläissotilaan elinkautiseen vankeuteen siviilin tappamisesta. 

13.26: Venäjä: Poistakaa pakotteet, niin päästämme Ukrainan viljalaivat vesille

Venäjän mukaan yksi tapa välttää globaali ruokakriisi olisi luopua pakotteista, jotka Venäjää vastaan asetettiin sen hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopulla.

Ukraina on yksi maailman suurimmista viljantuottajavaltioista, mutta se ei ole pystynyt myymään niitä eteenpäin, koska Venäjä on sulkenut laivoilta pääsyn pois satamista, CNN kirjoittaa.

Venäjän apulaisulkoministerin Andrei Rudenkon mukaan Kreml on valmis tarjoamaan humanitäärisiä käytäviä Ukrainan viljalaivoille, jos Venäjän-vastaisista pakotteista luovutaan. Lisäksi Ukrainan tulisi poistaa alueelle laskemansa miinat, Rudenko lisää.

13.05: Venäjän hyökkäys etenee hitaasti, mutta nopeammin kuin aiemmin tässä kuussa

Venäjän hyökkäys Itä-Ukrainassa on edennyt viikon aikana nopeammin kuin kertaakaan aikaisemmin toukokuussa, kertoo amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War ISW.

Tämä ei tarkoita sitä, että hyökkäysoperaatio olisi edennyt millään lailla vauhdikkaasti. Varsinaiset läpimurrot ovat jääneet tekemättä.

ISW:n mukaan Venäjä on joutunut tyytymään pienempiin saavutuksiin, kuin joita se vielä kuun alussa tavoitteli. Ukraina on myös pystynyt tekemään jatkuvasti tehokasta vastarintaa.

On todennäköistä, että Venäjä on luopunut ajatuksesta saartaa kaikki Iziumin ja Donetskin kaupungeista itään sijaitsevat ukrainalaisjoukot, ISW kirjoittaa.

– Sen sijaan Venäjä keskittyy varmistamaan pienempiä piirityksiä, ISW toteaa.

12.43: Ukrainan Zelenskyi: Länneltä puuttuu yhtenäisyyttä – viittasi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksiin

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan länneltä puuttuu riittävää yhtenäisyyttä sen tuessa Venäjää vastaan sotivalle Ukrainalle. Maailman talousfoorumille Davosissa etäyhteydellä puhunut Zelenskyi kiitteli Yhdysvaltoja ja presidentti Joe Bidenia tuesta, mutta totesi, että Euroopassa tilanne on huonompi.

Venäjän vastaisia energiapakotteita vastustavan Unkarin lisäksi Zelenskyi mainitsi esimerkkinä epäyhtenäisyydestä Euroopassa myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemukset, joita Turkki jarruttaa.

12.12: Venäjä kaapii nyt varastosta panssareita, joita Neuvostoliitto valmisti viimeksi 1970-luvulla – menettänyt sodassa satoja uudempia vaunuja

Venäjä on alkanut ottaa käyttöön T-62-panssarivaunuja, kertoo Ukrainan yleisesikunta Facebook-päivityksessään.

Tässä ei sinällään ole mitään ihmeellistä, sillä Venäjä on pitkin kolmekuukautista sotaa ottanut käyttöön kalustoa, jota se ei tiettävästi hyödyntänyt vielä sodan ensipäivinä.

T-62:n kohdalla tilanne on kuitenkin toinen kuin T-90M:n ja "Terminator"-vaunun tapauksissa. Siinä, missä jälkimmäiset edustavat Venäjän aseteollisuuden uusinta osaamista, on T-62 panssarivaunu, jota Neuvostoliitto valmisti vuosina 1961–1975.

Ukrainan puolustusvoimien mukaan Venäjä aikoo käyttää T-62-vaunuja muodostaakseen reserviin uusia pataljoonan kokoisia taisteluosastoja lähetettäväksi Ukrainaan. Tietoa ei ole vahvistettu.

Lue aiheesta lisää täältä.

10.48: Venäjä menetti päivässä 100 sotilasta, Ukraina väittää

Venäjä on menettänyt viimeisen vuorokauden aikana 100 sotilasta, kertoo Ukrainan armeija.

Ukraina listaa Venäjän menettäneet vuorokaudessa myös muun muassa yhden lentokoneen, kolme panssarivaunua ja 19 panssariajoneuvoa.

Lukuja ei ole vahvistettu.

9.35: Zelenskyi: Jos Putin ymmärtää todellisuutta, ehkä voimme löytää diplomaattisen ratkaisun

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan hän suostuu puhumaan vain Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa, ei siis minkäänlaisten välittäjien kautta.

Jos Putin ymmärtää todellisuutta, niin ehkä me voimme keskustella ja löytää diplomaattisen ratkaisun sodalle, Zelenskyi sanoo Reutersin mukaan.

Zelenskyin mukaan Ukraina jatkaa taistelua niin pitkään, että se on saanut valloitettua takaisin kaikki ne alueet, jotka Venäjä on miehittänyt.

Ensimmäisenä askeleena rauhanneuvotteluille voisi Zelenskyin mukaan olla se, että Venäjä vetää sotilaansa asemiin, jossa ne olivat helmikuun 24. päivänä. Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan juuri 24. helmikuuta.

9.27: Soros: Ukrainan sota voi olla kolmannen maailmansodan alku 

Amerikkalainen suursijoittaja George Soros varoittaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattaa olla kolmannen maailmansodan alku. Sorosin mukaan sota on järkyttänyt Eurooppaa sen perustuksia myöden.

– Meidän on käytettävä kaikkia resurssejamme, jotta saisimme sodan loppumaan pian. Paras ja ehkäpä ainoa tapa säilyttää sivilisaatiomme on lyödä Vladimir Putin niin pian kuin mahdollista, Soros sanoi puhuessaan Maailman talousfoorumin yhteydessä Davosissa yleisradioyhtiö BBC:n mukaan.

Soros muistutti myös, että Eurooppa on huomattavasti luultua vahvemmassa asemassa venäläisen maakaasun suhteen.

– Putin on pannut kaasua varastoon sen sijaan että olisi myynyt sitä Eurooppaan, mikä on luonut kaasupulan. Heinäkuuhun mennessä varastotila on kuitenkin käytetty loppuun, eikä Venäjällä sen jälkeen ole muuta vaihtoehtoa kuin myydä kaasua Eurooppaan, joka on sen ainut markkina-alue, Soros sanoi.

– Putin on ovelasti kiristänyt Eurooppaa uhkaamalla katkaista kaasun, mutta todellisuudessa hänen asemansa on paljon heikompi kuin mitä hän esittää, suursijoittaja jatkoi.

9.13: Nyrkkeilymestari kuollut Ukrainan sodassa

Nyrkkeilyn kevyen sarjan Ukrainan mestaruuden kahdesti voittanut Oleg Prudky on kuollut. 30-vuotias ukrainalainen menehtyi venäläisten hyökkäyksessä Tsherkasyn kaupungissa, kertoo The Sun.

Prudky oli mukana poliisin erikoisjoukoissa Tsherkasyssa. Venäläiset hyökkäsivät kaupunkiin sunnuntaina ja neljä henkilöä kuoli. Mukana joukossa oli Prudky. Ukrainan sekä Tsherkasyn nyrkkeilyliitot esittivät surunvalittelunsa nyrkkeilijän perheelle.

7.24: Venäjä yrittää useita pikkupiirityksiä

Venäjä on todennäköisesti luopunut ajatuksesta muodostaa Itä-Ukrainaan jättimotti, arvioi sotaa analysoiva amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War.

Sen sijaan Kremlin joukot pyrkivät muodostamaan Ukrainan itäiseen osaan useita pieniä piirityksiä. Tämä on sikäli toiminut, että venäläisjoukot ovat onnistuneet saavuttamaan pieniä valloitusvoittoja.

Varsinaisia läpimurtoja Venäjä ei ole tehnyt.

 5.41: Ukrainalaiset: Mitään alueita ei tulisi luovuttaa Venäjälle

Noin 82 prosenttia ukrainalaisista näkee, että Ukrainan ei tulisi luovuttaa mitään alueita osana rauhansopimusta Venäjän kanssa. Asiasta uutisoi Britannian yleisradioyhtiö BBC viitaten tuoreeseen ukrainalaistutkimukseen.

BBC:n mukaan kiovalaisen kansainvälisen sosiologian instituutin tutkimukseen vastanneista enemmistö sanoi, ettei tukisi alueellisia myönnytyksiä, vaikka se pitkittäisi sotaa ja uhkaisi Ukrainan itsenäisyyttä. 

Kymmenen prosenttia vastanneista hyväksyi alueiden luovuttamista rauhan saavuttamiseksi.

Tutkimukseen osallistui 2 000 ihmistä.