Hallituksen budjettiesityksen sisältämiä sähköä koskevia veromuutoksia pidetään laajalti onnistuneina. Veromuutosten tarkoitus on vaimentaa sähkön hinnan nousun vaikutuksia kotitalouksille.
Sen sijaan budjettialijäämän kasvu saa osakseen arvostelua.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää energiaan liittyviä toimia oikeansuuntaisina. Hän pitää tärkeänä, että hallitus on löytänyt instrumentteja tukea kotitalouksia vakavassa tilanteessa.
– Hallitus kaavailee lyhytvaikutteisia toimenpiteitä kansalaisten tukemiseksi ja samalla panostaa pitkävaikutteisesti uusiutuvaan energiaan ja vahvistaa samalla sekä vihreää siirtymää että energiaomavaraisuutta. Näin pitääkin nyt tehdä, Leskelä arvioi tiedotteessa.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää sähkön määräaikaista arvonlisäveron alennusta hyvänä ja tasapuolisena helpotuksena kaikille, joiden sähkölaskut ovat parhaillaan rajussa nousussa.
– Uusi tuloverotuksen sähkövähennys on tehokas lisätoimi niille, joiden energiakustannukset ovat jo valmiiksi korkeat ja nousevat tässä tilanteessa erityisen voimakkaasti.
"Energiakriisi ei pääty tähän"
SAK:n johtaja Jyrki Konola pitää tärkeänä, että ennätyssuuriin sähkölaskuihin reagoidaan poliittisesti.
– Tukea kannattaa kohdistaa erityisesti pienituloisille ja niille, joihin hintojen nousu osuu pahiten, hän sanoo.
Hän muistuttaa, ettei energiakriisi pääty tähän, vaan edelleen pitää etsiä keinoja, jotka alentavat energian hintoja ja vauhdittavat siirtymää pois kalliiksi tulevasta fossiilisesta energiasta.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toivoo puolestaan, että akuutti kriisi energia- ja sähkömarkkinoilla jää väliaikaiseksi.
– Korkeaa sähkönhintaa korjaavat toimet on tehty määräaikaisina, kuten pitääkin. Samalla pitäisi tukea nopeaa muutosta kohti kestävämpiä lämmitysratkaisuja sekä luoda kannusteita sähkön kulutuksen vähentämiseksi, hän huomauttaa.
"Hallitus on kasvattanut valtion menoja surutta"
EK pitää hallituksen budjettiriihessä tekemät menolisäyksiä ymmärrettävinä poikkeuksellisessa tilanteessa. Järjestö alleviivaa kuitenkin, että panostukset tehdään velaksi.
EK:n mielestä Suomen velkaantuminen sysätään perintönä seuraavan hallituksen ratkaistavaksi. Menolisäysten vastapainoksi tarvittavia säästöjä ei ole tehty, eikä niitä järjestön mukaan ole taidettu etsiäkään.
Myös Veronmaksajain Keskusliiton mukaan budjettialijäämä on paisunut kestämättömälle tasolle.
– Tällä vaalikaudella hallitus on kasvattanut valtion menoja surutta. Vaalien jälkeen suunnan on muututtava, Lehtinen vaatii.