Suomen kannattaisi liittyä Natoon mahdollisimman pian, arvioi Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen.
Tänään julkistetussa kirjassaan Himanen kommentoi suorasukaisesti Venäjää ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Himanen toimi Moskovan suurlähettiläänä vuosina 2012–2016. Sen jälkeen hän jäi eläkkeelle.
Himasen mielestä turvallisuustilanteen kiristyminen Ukrainan sodan seurauksena korostaa liittoutumisen kiireellisyyttä. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen kansallista aluepuolustusta ja lisäisi samalla koko Itämeren alueen vakautta, ex-suurlähettiläs arvioi.
– Minusta se olisi johdonmukainen jatke Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle, jossa on pyritty rakentamaan uskottavaa puolustuskykyä, Himanen sanoo STT:lle.
Himanen korostaa, että Natoon liittyminen ei tarkoittaisi Suomen alueen luovuttamista Venäjän kannalta vihamielisiin tarkoituksiin.
– Nato-jäsenyys on vain täydentävä ja Suomen puolustuksen uskottavuutta lisäävä tekijä. Sen keskeinen tavoite on ennaltaehkäistä ja varmistaa, että kukaan ulkopuolinen ei koskaan suunnittelisi Suomen alueen loukkaamista.
"Venäjän reaktioita dramatisoidaan"
Suomen tulisi Himasen mielestä liittyä Natoon Ruotsista riippumatta. Venäjän mahdollisia reaktioita dramatisoidaan hänen mukaansa perusteettomasti.
– Venäjän silmissä olemme jo osa länttä. Se, että Venäjän edustajat sanovat, että Venäjä reagoi, on ihan luonnollista. Mutta miten he reagoivat, hehän eivät sano siitä mitään.
– He tietysti antavat ymmärtää, että reaktio voi olla todella kova ja sotilaallinenkin. Voisi sanoa, että sen tarkoitus on lähinnä pelotella suomalaisia ja ruotsalaisia.
Himanen sanoo kokevansa kansalaisvelvollisuudekseen puhua avoimesti näkemyksistään 40-vuotisen diplomaattiuran jälkeen.
Ulkopolitiikka kokonaan hallitukselle
Kirjassaan Länttä vai itää – Suomi ja geopolitiikan paluu Himanen ottaa kantaa myös presidentin valtaoikeuksiin. Himasen mielestä presidentistä tulisi tehdä pelkkä muodollinen valtiojohtaja. Ulkopolitiikan johtajan manttelin hän siirtäisi kokonaan pääministerin johtamalle hallitukselle, joka on parlamentaarisesti vastuullinen.
Nykyisen perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Himasen mielestä jaetun vastuun malli on johtanut liian hajanaiseen politiikkaan. Yhtäällä on hallituksen EU-politiikka, mukaan lukien EU:n Venäjä-suhteet, ja toisaalla on presidentin johtama ”muu ulkopolitiikka”, joka tarkoittaa käytännössä suhteita Venäjään.
Himasen mielestä Niinistö on hoitanut Venäjä-suhteita erinomaisesti, mutta ongelmana on, että presidentti ei kykene tiiviiseen kanssakäymiseen muiden EU-johtajien kanssa. EU:n huippukokouksissa Suomea edustaa pääministeri.
Presidentin valtaoikeuksien riisuminen olisi Himasen mielestä johdonmukainen ratkaisu, joka kuvaisi Suomen asemaa osana länttä.
– Suomi asettuisi eurooppalaiseen valtavirtaan parlamentaarisena demokratiana.
Diplomaatti myöntää tökkäävänsä arkaan paikkaan. Idänsuhteita on perinteisesti rakennettu korkeimman tason valtiojohtajien kesken, ja Venäjän arvaamattomuus on lisännyt suomalaisten tukea vahvalle presidentti-instituutiolle.
– Halusin tämän kissan nostaa pöydälle. Mielestäni asiaa pitäisi katsoa pidemmällä aikaperspektiivillä ja periaatteellisena kysymyksenä.
2:08
