MTV haastattelee syksyn mittaan kaikki presidenttiehdokkaat. Kolmantena vuorossa on puoluepolitiikan ulkopuolelta presidentinvaaleihin lähtevä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Mika Aaltola on presidenttiehdokkaana Suomen turvattu tulevaisuus -valitsijayhdistyksen kautta. Aaltola ilmoitti elokuun alussa asettuvansa ehdolle, koska hän kokee sen ainoaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi.
Aaltolaa on pidetty poliittisesti kokemattomana.
– Se on kyllä vähän roskaa. Kolmekymmentä vuotta ulkopolitiikkaa eri kantilta. Viimeiset viisi vuotta siinä rajapinnalla, jossa on poliittista neuvoa joutunut antamaan, Aaltola kertoo.
Aaltolan mukaan puoluekirjan puuttuminen ei tarkoita sitä, etteikö ulkopolitiikkaa "tuntisi ja taitaisi".
Ulkopoliittisen instituutin johtajaa on kutsuttu myös ylimieliseksi ja hän myöntää presidenttikisaan osallistumisen politiikan ulkopuolelta olevan röyhkeää.
– Kun ystäviltä sitä kysytään, ja lehdethän ovat sitä kysyneet, kovin harva pitää minua ylimielisenä ihmisenä. Kynnys on aina ollut matala ja mielelläni pidän ovea auki sekä keskustelen ihmisten kanssa.
Lue myös: Politiikan tutkija kuvaa Mika Aaltolan kampanja-avauksen tyyliä populistiseksi – hän on korostanut omaa erityisyyttään
Perinteiden kannattaja
Aaltola on tullut tunnetuksi ulkopolitiikan asiantuntijana, mutta hänen henkilökohtaiset arvonsa ovat jääneet hämärän peittoon. Hän on itse kertonut olevansa konservatiivi ja sanoo Huomenta Suomen haastattelussa arvostavansa perinteitä.
– Tietysti kansallishyveet ovat presidentille tavattoman tärkeitä. Se mikä meitä yhdistää. Ei jätetä kättelemättä, ei käännetä selkää. Ei korosteta niitä erottavia arvoja. Perinteet tietysti myös elävät ajassa, Aaltola toteaa.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin Aaltola kertoo suhtautuvansa hyväksyväisesti.
– Meidän tulee ymmärtää, meidän tulee tulla toimeen ja ainakin meidän tulee sietää toisiamme, hän sanoo.
Lue myös: Onko Mika Aaltolalla mahdollisuutta presidenttikisassa? "Hän on pokkamiesten kuningas"
Merkittävä lisäys puolustusmenoihin
Venäjän aloittama hyökkäys Ukrainaan helmikuussa vuonna 2022 ei ole onnistunut Venäjän kaavailemalla tavalla. Aaltola on sodan aikana usein kommentoinut rintamatapahtumia.
Sota tulee joskus kuitenkin päätökseensä, mutta kuinka Aaltola presidenttinä kehittäisi Suomen ja Venäjän suhdetta sodan jälkeen?
– Meidän tulee kiinnittää huomiota kaikkeen mitä tapahtuu. Keskeisin Venäjä-politiikan väline ovat pidäkkeet, jotka saamme aikaan yksin ja liittolaisten kanssa. Eli tavallaan miten negatiivista Venäjä-suhdetta hoidetaan, Aaltola arvioi.
Aaltolan mukaan tässä vaiheessa on turha puhua dialogista Venäjän kanssa, sillä se näkisi vuoropuhelun vain heikkoutena.
– Tässä vaiheessa ei kannata siltoja rakennella, koska Venäjä näkee ne sillanpäinä. Meidän pitää pyrkiä pitämään Venäjän negatiivinen vaikutus poissa täältä. Pitää integroitua länteen ja ankkuroida Suomi sääntöperäisenä ja vakaava demokratiana näissä hankalissa olosuhteissa ja siihen me kyllä kykenemme.
Lue myös: Pekka Haavisto MTV:lle rasismikohusta: Sukupolvia rakennettua Suomi-kuvaa ei voi vetää vessasta nyt alas muutamassa viikossa
Suomen puolustusmenoja Aaltola kasvattaisi merkittävästi. Hänen mukaansa puolustusmenojen tulisi alkaa kolmella prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Kolmosella sen tulee alkaa, jos katsotaan verrokkimaita, jotka ovat Venäjän naapurustossa. Me elämme geopoliittisesti hankalalla paikalla, silloin meidän puolustusbudjetti tulee suhteuttaa siihen.
Naton jäsenenä Suomen puolustusmäärärahojen tulee olla vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Tämän vuoden valtion talousarvioesityksessä määrän arvioidaan olevan 2,2 prosenttia. Naton laskutavalla arvio on hieman suurempi eli 2,4 prosenttia.
– Suomessa on osattu järjestää asiat tehokkaasti, eikä se numero ainoastaan kerro laadusta. Meillä on tehokas maanpuolustus ja ne pidäkkeet, jotka tulee olla, ovat olemassa.
– Meidän täytyy osoittaa, että me satsaamme siihen peruskallioon, että tänne ei ole tulemista, Aaltola sanoo.
Tiitisen lista perattava
Aaltolan mukaan Suomen tulisi käsitellä lähimenneisyytensä, jotta samoja virheitä ei tehtäisi. Esimerkiksi hän nostaa Tiitisen listan käsittelyn.
– Se on aiheuttanut niin paljon harmia jo, kun se päätettiin aikoinaan salata. Se pitäisi perata.
Aaltola korostaa Venäjän kanssa tehtyjen toimien tarkastelua.
– Ei tästä ole montaa vuotta, kun puuhasimme Venäjän ydinasetta hallinnoivan Rosatomin kanssa ydinvoimalaa tuonne Ruotsin rajalle. Nyt se kuulostaa vähän järjettömältä, silloin siinä oli oma logiikkansa.
19:06
Katso koko haastattelu tästä.