Neuvoloissa kaikille vauvoille jaettava maksuton Lukulahja lapselle -kirjakassi on kuin lukemisen äitiyspakkaus, jonka tavoitteena on innostaa niin lapset kuin vanhemmatkin lukemaan.
Lasten ja nuorten heikentyneestä lukutaidosta on puhuttu viime aikoina paljon ja aihe herättä voimakkaita tunteita. PISA-tutkimuksen tulokset ovat 2000-luvulla laskeneet lukutaidon osalta ja äidinkielen opettajat ovat ilmaisseet huolensa aiheesta moneen kertaan.
Jotain pitäisi tehdä ja pian, mutta mitä?
Lukulahja koko Suomen vauvoille
Lukutaidon elvyttämiseksi on käynnistetty koko Suomen kattava hanke, josta uutisoimme aiemmin.
Lukukeskus on Suomen kulttuurirahaston tuella kehittänyt Lukulahja lapselle -ohjelman, jossa jokainen Suomessa vuosina 2019–2021 syntyvä vauva saa neuvolasta ilmaisen lukukassin.
Lukukassi sisältää vauvojen lorukirjan ja vähän isompien lasten iltasatukirjan, lorukortit, kutsun kirjastoon sekä lukumitan, joka sisältää tietoa lapselle lukemisesta. Kirjoissa on myös aikuisille suunnattuja infolaatikoita lapselle lukemisen hyödyistä.
Kassia on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Tulevaisuudessa on tarkoitus tehdä myös saamenkielinen ja selkokielinen kassi.
Lukukeskus kartoittaa parhaillaan mahdollisuuksia kääntää kirjoja myös muille kielille. Lukulahja lapselle -ohjelman rahoittaa Suomen kulttuurirahasto sekä eduskunta, jonka tuella on tuotettu hankkeen valistusmateriaalit.
MTV haastatteli kahta Lukulahja lapselle -ohjelmassa toiminutta asiantuntijaa, Lukukeskuksen viestintä- ja hankepäällikkö Emmi Jäkköä sekä Päivi Heikkilä-Halttusta, joka on tehnyt pitkän uran muun muassa lastenkirjallisuuden tutkijana, kriitikkona ja opettajien kouluttajana.
Miten Lukulahja lapselle eroaa muista lapsille suunnatuista lukukampanjoista?
– Lukulahja lapselle on suunnattu aivan kaikille taustasta riippumatta, mutta haluamme huomioida tällä hankkeella erityisesti niiden lasten vanhemmat, jotka eivät vielä lue, Jäkkö vastaa.
– Tärkeintä on innostaa aikuiset, joille lukeminen on vierasta ja jotka eivät ole vielä innostuneet lukemisesta, sillä vanhempien rooli on tässä asiassa tärkein.
– Toinen ero on se, että kirjat on tehty eri asiantuntijoiden kanssa juuri tätä hanketta varten valmiiden kirjojen sijaan. Esimerkiksi THL:n neuvoloista vastaava asiantuntija kertoi, millaiset kasvot lorukirjan hahmoilla tulisi olla, jotta vauva näkisi ne.
Kirjoihin on tietoisesti kuvitettu erinäköisiä ihmisiä ja erilaisia perheitä, jotta ne puhuttelisivat mahdollisimman monia.
Heikkilä-Halttuselle puolestaan oli tärkeää, että kirjoissa on tässä ajassa ja arjessa kiinni olevia loruja ja runoja.
– Niissä ei mennä agraariympäristöön, missä aika harva lapsi enää viettää arkeaan.
Vauvavuosi on erityinen
Vastasyntyneet vauvat valikoituivat ohjelman kohderyhmäksi, koska ensimmäinen vuosi lapsen elämässä on tutkimusten mukaan todella kriittinen kielellisen kehityksen kannalta.
Silloin vauvan aivot aktivoituvat. Neuvola on myös paras väylä tavoittaa perheet, sillä 99,8% suomalaisista käy neuvolassa.
– Kassia jaetaan neuvolassa, jotta lapset tavoitettaisiin vauvasta lähtien. Haluamme tavoittaa ihan kaikki lapset – nekin, jotka eivät käy päiväkodissa, Jäkkö kertoo.
Heikkilä-Halttunen lisää, että pienelle vauvalle lukemisessa tärkeintä on vuorovaikutus vanhemman kanssa.
– Lukeminen on tärkeää lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Myös arkinen höpöttely, lorut ja leikit luovat vuorovaikutussiteen vauvan ja aikuisen välille.
Yhdessä lukeminen tuo lapselle turvaa. Ääneen lukeminen ei siis ole hyödyllistä pelkästään vauvoille vaan myös vanhemmille ja koko perheelle.
Perheen välistä vuorovaikutusta on tehokasta tukea ja korjata lukemalla, mikä on huomattu neuvoloiden terveydenhoitajia haastattelemalla.
”Lukemiselle ei ole aikaa” ja muita myyttejä
Entä mitä myyttejä Jäkkö ja Heikkilä-Halttunen haluaisivat kumota lapselle lukemisesta?
– Yleisin myytti, mitä kuulen, on se, että lapselle kannattaa lukea vasta sitten, kun tämä itsekin ymmärtää puhetta tai osaa puhua. Tämähän ei pidä paikkaansa, Jäkkö sanoo painokkaasti.
– Vaikka lapsi touhuaisi muuta ja kuuntelisi vain minuutin, yksikin loru päivässä on ravintoa lapsen kehitykselle. Siksi mukana on myös lyhyitä loruja, jotka sopivat moneen hetkeen. Ei tarvitse välttämättä istua juhlallisesti nahkanojatuolissa.
Heikkilä-Halttunen korostaa, että lukeminen ei ole mekaaninen suoritus.
– Lapselle lukeminen ei tarkoita sitä, että avataan ja suljetaan kirja, ja sitten se laitetaan takaisin hyllyyn. On tärkeää antaa tarpeeksi aikaa ja tilaa kirjan jälkeiselle keskustelulle, lapsen kysymyksille sekä läheisyydelle.
Lukemiselle ei myöskään tarvitse asettaa liian korkeaa rimaa: vanhemman ei tarvitse olla korkeakoulutettu tai näyttelijätason mestarilukija, jotta voi lukea lapselle.
– Pääasia, että vanhempi antaa lapselle aikaa ja rakkautta ja on oma itsensä, Heikkilä-Halttunen tiivistää.
Satua voi kuunnella vaikka potalla
Monien perheiden arki saattaa nykyään olla hyvin kiireistä, eikä iltasadulle meinaa jäädä aikaa. Jäkkö ja Heikkilä-Halttunen kuitenkin rauhoittelevat vanhempia: lukuhetken ei tarvitse olla pitkä eikä aikaan tai paikkaan sidottu.
– Sadun voi lukea vaikka puuroa syödessä tai potalla istuessa. Lapsen kanssa voi myös lorutella vaikka automatkan aikana. Lapsi tosin tutkitusti nukkuu keskimäärin puoli tuntia pidempään, jos hänelle on luettu ennen nukkumaanmenoa, Jäkkö vinkkaa.
– Iltasadun voi lukea jo paljon ennen nukkumaanmenoa, vastaa Heikkilä-Halttunen.
– Satu voi olla myös aamusatu, jos aamuisin ei ole kiire. Tai uloslähtösatu tai päiväunilta herättämissatu… Se voi olla joka perheen oma käytäntö, joka sopii rytmiin ja elämäntapoihin. Luovuutta saa käyttää.
Lukemalla sosiaaliseksi ja suosituksi kaveriksi
Sekin on myytti, että lapselle lukeminen edistäisi vain koulumenestystä. Lapselle lukeminen on nimittäin helppo ja tehokas tapa vaikuttaa siihen, että lapsi saa tulevaisuudessa kavereita ja on itsekin kiva kaveri.
Tutkimusten mukaan lapsi, jolle on luettu, on oikeudenmukaisempi ja empaattisempi muita lapsia kohtaan sekä suositumpi porukassa kuin lapsi, jolle ei ole luettu.
– Lukeminen kehittää empatiaa ja sanavarastoa, mikä tarkoittaa sitä, että asioita ei tarvitse selvittää nyrkein, Jäkkö vastaa.
Heikkilä-Halttunen on samoilla linjoilla.
– Lapsi, jolle on luettu, on taitava muodostamaan ystävyyssuhteita ja menee sujuvasti mukaan eri kaveripiireihin. Kun lapsi siirtyy eri kouluasteille, hänellä on kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin.
Lapsi saa itsevarmuutta siitä, että pystyy ilmaisemaan itseään.
– Aikuiset eivät ehkä hoksaa, kuinka pitkälle lukeminen kantaa lapsen elämässä, Heikkilä-Halttunen vielä lisää.
Tästä hyvänä esimerkkinä voi mainita Leijonien maalivahdin Kevin Lankisen, joka tunnustautuu ahkeraksi lukijaksi.
Lue myös: Sankarimaalivahdille iloinen yllätys – menestysteoksen kirjoittaja innostui kiittämään henkilökohtaisesti Kevin Lankista
Retkelle kirjastoon
Entä jos perheen lapsi on jo ohittanut vauvaiän eikä lukeminen oikein kiinnosta? Peliä ei onneksi ole menetetty.
Emmi Jäkkö ja Päivi Heikkilä-Halttunen antavat yksinkertaisen vinkin lapsen lukuinnon herättämiselle: kirjastot.
– Helpoin tapa on mennä kirjastoon ja antaa lapsen itse valita hyllystä. Se on lapselle iso juttu, että hän saa ottaa mitä tahansa. Varmasti kirjastosta löytyy kirjoja, joissa on lapselle kiinnostavia asioita!
Kirjastoon menosta voisi tehdä perheen yhteisen retken, jonne voi ottaa eväät mukaan.
– Nykyään kirjastoissa ei tarvitse olla hipihiljaa, joten sitä ei tarvitse jännittää – varsinkaan lastenosastolla, Jäkkö sanoo ja naurahtaa.
– Kirjasta olisi hyvä tehdä arkinen esine ja antaa lapselle kirjoja lahjaksi, Heikkilä-Halttunen neuvoo.
Vanhempien on myös hyvä muistaa, että saman perheen lapsilla voi olla hyvin erilaiset kirjamaut. Lapsen kirjavalintoja tulisi kunnioittaa.
– Olemme täällä Suomessa erityislaatuisessa tilanteessa, että meillä on mielettömän hyviä lastenkirjoja. Mikä tahansa kirja on hyvä, Jäkkö vielä selventää.
Loppujen lopuksi lapselle lukeminen on aika yksinkertainen asia, joka ei vaadi mahdottomia.
– Ehkä haluaisin vain korostaa sitä, että lapselle lukeminen ei vaadi mitään muuta kuin aikaa ja heittäytymistä ja halua olla lapsen kanssa, Heikkilä-Halttunen pohtii.
– Kaiken ytimessä on perhe, Jäkkö kiteyttää.
– Vanhempien merkitys lasten lukemiselle on kaikkein tärkein. Tämä on asia, jota ei voi ulkoistaa. Perheen yhteiset hetket ovat korvaamattomia.
Kirjoittaja on osallistunut Helsingin avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille, joka järjestettiin yhteistyössä MTV Uutisten kanssa. Artikkeli on kurssin lopputyö.