Tulehduksellisiin reumasairauksiin kuuluvan Sjögrenin syndrooman oireet voivat olla monenkirjavat. Miten tauti oikein diagnosoidaan? Reumatologi vastaa.
– Jokaisen potilaan kohdalla on yksilöllisesti mietittävä, että sopivatko oireet tosiaan Sjögrenin syndroomaan tai löytyykö taustalta jotain muuta, joka selittäisi oireet, reumatologian erikoislääkäri, dosentti Marja Pertovaara kertoo.
– Monet muutkin sairaudet voivat aiheuttaa samanlaisia oireita. Esimerkiksi suun kuivumisoiretta voi aiheuttaa ihan normaali ikääntyminen ja useat lääkkeet, kuten nesteenpoistolääkkeet, antihistamiinit ja beetasalpaajat. Kuivasilmäisyyden oireita voi olla myös allergisissa silmätulehduksissa.
On kuitenkin olemassa kansainvälisesti sovitut luokittelukriteerit, mitkä ovat apuna diagnoosia tehdessä.
– Primaarisen Sjögrenin syndrooman kohdalla on olemassa kuusi tällaista erillistä kriteeriä. Jos niistä neljä täyttyy, voidaan pitää varsin varmana, että kyseessä on Sjögrenin syndrooma.
1. Silmien kuivumisoireet
Silmien kuivumisoireet, jotka ovat jatkuneet yli kolmen kuukauden ajan.
2. Suun kuivumisoireet
Suun kuivumisoireet, jotka ovat jatkuneet yli kolmen kuukauden ajan tai suun kuivumisoireisiin liittyvät ajoittaiset sylkirauhasen turvotukset.
3. Silmätutkimukset
– Schirmerin testissä laitetaan luomen alapinnalle imupaperiliuska ja mitataan, kuinka paperi tietyssä ajassa kostuu. Jos testissä tulee poikkeava tulos, on se objektiivinen merkki silmälöydöksestä.
Silmälääkäri voi myös tehdä vielä tarkempia silmän pinnan värjäystutkimuksia. Tutkimuksessa lääkäri värjää silmän pinnan väriaineella, jolloin voidaan nähdä Sjögrenin syndroomalle tyypillinen värjäytyminen sarveiskalvon pinnalla.
4. Syljeneritysmittaus
Syljen eritystä voidaan mitata siten, että potilaalta kerätään talteen kaikki 15 minuutissa erittynyt sylki.
5. Huulisylkirauhasbiopsia
Huulen sylkirauhasesta otetaan näyte mikroskooppista tutkimusta varten. Sylkirauhasissa voidaan nähdä niihin liittyvää tyypillistä tulehdusreaktiota.
6. Autovasta-aineiden esiintyminen
– Laboratoriokokeissa voidaan todeta immunologisia poikkeavuuksia, Sjögrenin syndroomalle tyypillisiä A- tai B-vasta-aineita.
Reumatologi tekee diagnoosin
Jos oireet vaivaavat, mistä selvittely kannattaa aloittaa?
– Lääkäriin kannattaa hakeutua oireiden mukaan, yleensä ensin terveyskeskuslääkärille tai työterveyslääkärille. Jos oireet kuitenkin painottuvat kovasti silmiin tai suun limakalvoille, niin voi olla luontevaa hakeutua silmälääkäriin tai korva-, nenä-, kurkkulääkärille.
– Saattaa olla, että johtolanka tähän sairauteen tulee hyvin yllättävältäkin taholta. Esimerkiksi hammaslääkäri saattaa olla huomannut, että potilaalla on aikaisempaa enemmän hampaiden reikiintymistaipumusta, tai että suu vaikuttaa kuivalta. Sitä kautta asianomainen on sitten saanut kehoituksen, että kannattaisi hakeutua jatkotutkimuksiin.
Lopullisen diagnoosin kokoaa reumalääkäri.
– Sjögrenin syndrooma on reumasairaus, mutta diagnoosin tekeminen on yhteistyötä, koska oireet ovat niin monitahoiset, Pertovaara toteaa.
Haastattelun lisäksi lähteenä: reumaliitto.fi
Annimari Pasanen/Studio55.fi
Miten reumasairautta voi hoitaa? Tähän vastasi toukokuussa 2015 Studio55.fi-lähetyksessä vieraillut reumalääkäri Heikki Hinkka.
25:28
