Jopa miljoona ihmistä odottaa Pohjois-Afrikan Libyassa kyytiä salakuljettajilta Välimeren yli Eurooppaan. Näin arvioi Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.
Suurin osa Eurooppaan pyrkijöistä saapuu Libyaan hengenvaarallisia reittejä muualta Afrikasta. Libyaan hengissä selviäviä uhkaavat yhä merellä hukkumisen lisäksi esimerkiksi joutuminen prostituutioon tai muun ihmiskaupan uhriksi salakuljettajiensa käsissä.
Viranomaisten pidättämäksi joutuminen tarkoittaa puolestaan sulkemista johonkin kymmenistä Libyan leirimäisistä vastaanottokeskuksista, joiden oloja on kuvattu epäinhimillisiksi.
Pitkään jatkunut poliittinen epävakaus on tehnyt Libyasta Eurooppaan suuntautuvan ihmissalakuljetuksen pääkallopaikan. IOM arvioi, että Afrikasta Eurooppaan suuntautuvassa ihmissalakuljetuksessa liikkuu 134–270 miljoonaa euroa vuosittain. Salakuljetukseen ovat sekaantuneet useat ryhmät paikallisheimoista järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terroriryhmiin.
Rannikkovartijat jäävät aseistetuille salakuljettajille toiseksi
Libyan rajaviranomaisten mukaan salakuljettajaryhmät ovat usein paremmin varustettuja ja aseistettuja kuin paikalliset viranomaiset. Salakuljettajien on myös raportoitu saavan apua rannikkovartioston jäseniltä.
– Tilanne on menossa vain huonommaksi, Libyan rannikkovartioston upseeri Ashraf al-Badri sanoo.
– Hallinnolla ei ole tilanteesta otetta, ja salakuljettajilla on tukenaan yhä enemmän ja enemmän aseistettua väkeä.
Salakuljetuksen kitkemistä hankaloittaa, ettei Libyassa ole toimivaa hallintoa. Maa on ollut poliittisessa kriisissä vuodesta 2011, jolloin Libyaa vuosia itsevaltaisin ottein johtanut Muammar Gaddafi syrjäytettiin.
Osansa kritiikistä on saanut Euroopan unioni, joka ei Libyan rajaviranomaisten mukaan ole avustanut libyalaisviranomaisia tarpeeksi Eurooppaan suuntautuvan ihmissalakuljetuksen estämisessä.
Salakuljettajat jättävät lastinsa odottamaan pelastajia kelvottomissa veneissä
Myös Välimerellä operoivia kansalaisjärjestöjä on syytetty siitä, että niiden pelastusoperaatiot yhä lähempänä Libyan rannikkoa lietsovat ihmissalakuljetusta entisestään. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin johtaja syytti helmikuussa avustusjärjestöjä siitä, että tällainen toiminta yllyttää ihmissalakuljettajia pakottamaan yhä enemmän ihmisiä merikelvottomiin veneisiin.
Osa libyalaisviranomaisista on samaa mieltä.
– Veneiden ei enää tarvitse kestää edes 24 tuntia kuten ennen, Zawiyan vastaanottokeskuksen johtajan Fathi al-Fahri sanoo.
Halvempien veneiden myötä salakuljettajat ovat voineet laskea hintojaan, mikä rohkaisee entistä useampia vaaralliselle matkalle. Moni kertaalleen epäonnistunut on riskeistä huolimatta valmis yrittämään uudelleen, niin myös Zawiyan keskukseen päätynyt marokkolainen Marouane, 26. Hänet pelastettiin mereltä salakuljettajien aluksen alettua vuotaa.
– Heti, kun pääsen pois täältä, yritän uudestaan, hän vannoo.
Salakuljetuksesta on tullut arkipäivää Libyassa– Salakuljetusbisnes on ollut arkipäivää Libyassa jo kauan, mutta maan vuosia kestänyt poliittinen ja taloudellinen kriisi ja toimivan hallinnon puute ovat auttaneet rikollista toimintaa kasvamaan. – Salakuljettajat tienaavat ihmisten salakuljettamisen lisäksi muun muassa öljyn, polttoaineen, ruuan, aseiden ja autojen salakuljetuksella. – Libyan ex-johtajan Muammar Gaddafin hallinnon aikana suuri osa salakuljetuksesta oli hallinnon säätelemää. Nyt bisnes on "villiintynyt". – Paikallisten mahtisukujen ja heimojen lisäksi salakuljettamiseen on sotkeutunut järjestäytynyttä rikollisuutta ja terroriryhmiä. – Pakolaiskriisin myötä ihmissalakuljettajien "palveluiden" kysyntä on kasvanut. Ihmissalakuljetus suuntautuu Eurooppaan. |