Terveydenhuollon sähköisessä Omakanta-palvelussa on ilmennyt erikoinen ongelma, joka juontaa juurensa vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriö päätti tuolloin, ettei 10-vuotiaiden tai sitä vanhempien alaikäisten lasten vanhemmat pääse käsiksi lastensa terveystietoihin. Apulaisoikeuskansleri katsoo, että ikärajaus on ristiriidassa perustuslain kanssa.
Huoltaja ei näe 10-vuotiaan tai sitä vanhemman alaikäisen lapsensa reseptejä tai muita terveystietoja edes siinä tilanteessa, että lapsi itse näin toivoisi.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on tästä huolissaan. Hän on ottanut asiaan kantaa tiedotteessaan.
Puumalaisen mukaan ikärajaus on "ristiriidassa lapsen edun kanssa". Hänen mukaansa se estää lapsen oikeuden tulla kuulluksi ja päättää asioistaan. Toisaalta rajaus vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia vastata lastensa hyvinvoinnista.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan rajauksesta päätettiin sosiaali- ja terveysministeriön johtoryhmässä vuonna 2015.
Vuotta aiemmin lainsäädäntöä oli muokattu niin, että Omakannan kautta voitiin antaa alaikäisen tietoja tämän vanhemmalle. Ministeriö kuitenkin katsoi, että riittävän kypsäksi arvioidulla lapsella on oikeus kieltää tietojensa antaminen.
– Koska Omakantaan ei teknisten syiden takia voitu tallettaa tällaista kieltoa, ministeriö päätti mekaanisesta 10 vuoden ikärajauksesta, apulaisoikeuskanslerin tiedotteessa kerrotaan.
"Asettaa lapset epäyhdenvertaiseen asemaan"
Apulaisoikeuskanslerin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on toiminut moitittavasti.
Hänen mukaansa tietojärjestelmään liittyvät teknisen ongelmat eivät ole hyväksyttävä syy perustuslaista poikkeamiselle.
– Toisin kuin potilaslaki edellyttää, mekaaninen, tietojärjestelmän ominaisuuksiin perustuva ikärajaus ei ota huomioon alaikäisen tahtoa tai kypsyyttä. Lisäksi ehdoton ikäraja asettaa kypsyydeltään erilaiset lapset keskenään epäyhdenvertaiseen asemaan kohdellessaan heitä samalla tavalla, tiedotteessa linjataan.
Lisäksi tilanteesta tekee ongelmallisen se, että jos 10-18-vuotiaalla ei ole Omakantaan tarvittavia tunnistautumisvälineitä, henkilö ei pääse palveluun itsekään.
Kirjautumiseen tarvitaan verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sähköinen henkilökortti.
Päätös ristiriidassa perustuslain kanssa
Apulaisoikeuskanslerin mukaan ministeriö on tehnyt päätöksensä vailla perustuslaillista oikeusperustaa sekä tietoisena päätöksen ristiriidasta potilaslain kanssa.
– Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla tai asetuksella, ei ministeriön johtoryhmän päätöksellä.
Apulaisoikeuskansleri on pyytänyt ministeriötä ilmoittamaan, millaisiin toimiin se ryhtyy asian tiimoilta. Vastauksen määräpäiväksi on annettu 29.3.2019.
Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu hallituksen, ministeriöiden ja presidentin virkatoimien laillisuuden valvonta.