Erikoinen ystävyys: Rantakäärme Reino muutti Hannan puuliiterin portaille kolme vuotta sitten ja laittoi pihapiirissä ilakoivat myyrät järjestykseen – "Kuin taivaanlahja"

Rantakäärme tuli puukuorman mukana. Sen jälkeen luikertelija on pitänyt majaa perheen puuliiterin välittömässä läheisyydessä.

– Traktorin kärryllä tuotiin puita lammen rannasta. Heti seuraavana päivänä näimme Reinon, joka oli 18 senttinen pieni luikero. Sen jälkeen Reino on asunut puuliiterin rappusella, Hanna Wallenius sanoo.

– Yhden kerran olen nähnyt sen myyräjahdissa navetalla, mutta muuten aina liiterin luona.

Perheenjäsenten puuhastelu ei Walleniuksen mukaan Reinoa säikytä. Vieraiden käydessä se pysyttelee kuitenkin visusti piilossa. 

"Kuin taivaanlahja"

Walleniuksen mukaan Reino oli kuin taivaanlahja.

Ennen käärmeen saapumista perheen pihapiiriä oli piinannut viheliäinen myyräongelma. Käärmeen tultua ongelmaa ei ole enää ollut. 

Wallenius kertoo muistavansa ensitapaamisen hyvin. Hetki oli hänen mukaansa riemuisa.

Wallenius oli nähnyt puuliiterin rappusilla käärmeen hännän pään, ja jäänyt odottamaan, näyttäytyisikö eläin uudestaan.

– Halusin nähdä, onko se kyy vai rantakäärme. Jos se olisi ollut kyy, niin se olisi pitänyt saada kiinni. Mutta kun se sieltä kurkkasi, ja näkyi keltaiset pisteet kaulassa, niin suustani pääsi ”Jes!” Nyt meillä on myyräkarkotin, joka toimii, hän nauraa. 

Wallenius kertoo toivoneensa, että Reino pysyisi pihapiirissä. Hän ei kuitenkaan arvannut käärmeen muuttavan liiteriin näin pitkäksi aikaa.

Reinosta tuli somejulkkis

Reino-rantakäärmeestä tuli alkuviikosta pienimuotoinen somejulkkis, kun Wallenius jakoi siitä videon Facebookissa. 

Julkaisun jälkeen Walleniukselta on pyydelty sivua, jonne hän voisi päivitellä Reinon kuulumisia useammin.

– Aloin miettiä, että voihan siinä olla ideaa. Tämä on kuitenkin harvinaislaatuinen tilanne. Voisi päivittää Reinon elämästä ja tekemisistä. Meille tämä on ihan arkipäivää, Wallenius sanoo.

Somejulkisuutta ennen Reino ennätti kuitenkin säikäyttää "isäntänsä" pahanpäiväisesti. 

"Kuulosti kuin lentoliskolta"

Wallenius pelkäsi Reinon kuolleen kylmyyteen, sillä käärme retkotti puuliiterin rappusella paleltuneen näköisenä.

Tavallisesti Reino katsoo tarkasti kuka sitä lähestyy. Nyt se ei liikkunut laisinkaan.

– Menin polvilleen sen viereen ja rupesin huhuilemaan, että pitäisi siirtyä, että voin hakea puita. Sitten se rupesi pitämään yninää. Sen jälkeen se alkoi vinkua. Se ei ole koskaan aiemmin sähissyt tai mitään. Naureskelin isännällekin, että Reino kuulostaa kuin Taru Sormusten Herrasta -elokuvien lentoliskolta, Wallenius sanoo.

Wallenius haki sisältä peiton, johon Reino kapusi heti. "Kiukuttelu" loppui siihen.

Walleniuksen mukaan Reino on tavallisesti kiltti käärme. Mutta kun se luo nahkaa, lähelle ei parane mennä ollenkaan. Silloin Reino on äkäinen, eikä halua, että sitä häiritään millään tavalla.

– Kun alkaa näyttää siltä, että se aika lähestyy, niin emme käy edes hakemassa puita. Se rauhoittuu, kun on jättänyt nahan johonkin. Reino on meille kuin lemmikkikäärme. 

Rantakäärmeen ja ihmisen välisiä mökkisuhteita on useita

Walleniuksen perheen ja Reinon ystävyys ei ole täysin poikkeuksellinen. 

Käärmetutkija Urpo Koponen tuntee ainakin tusinan verran käärmeen ja ihmisen välisiä mökkisuhteita. 

– Jos esimerkiksi mökin portailla istuu aamulla tai illalla, rantakäärme saattaa tulla portaiden toiseen päähän välittämättä ihmisestä yhtään mitään. Ne kesyyntyvät sillä tavalla, mutta ei niitä koskettamaan pääse, Koponen sanoo. 

Walleniuksen pihalla käärme on Koposen arvion mukaan viihtynyt sammakoiden ja myyrien vuoksi. Rantakäärme liikkuu myyrien ja sammakoiden hajujälkiä pitkin saalistaen niitä.

Äksyilyä näön vuoksi

Walleniuksen kuvailema äkäisyys nahan luonnin aikoihin on Koposen mukaan puolestaan seurausta siitä, että käärme ei hetkeen näe mitään. Nahan luonti alkaa aivan kuonon kärjestä ja tekee silmän päälle kalvon. Kuin käärmeellä olisi kaihi.

– Siinä on aivan mikroskooppisen ohut nahka, ja muutamaan päivään käärme ei näe muuta kuin epäselviä hahmoja. Kaikkea lähestyvää se varmuuden vuoksi aristelee tai tekee valehyökkäyksiä.

Äkäisyys on kuitenkin vain teatteria.

– Rantakäärme tekee valehyökkäyksiä, mutta se ei koskaan iske kiinni eikä pure ihmistä. Se voi tulla jopa 10 sentin päähän. Moni ihminen on saanut käärmekammon siitä, kun käärme käyttäytyy uhkaavan näköisesti. Se on kuitenkin ihan vaaratonta, Koponen vakuuttaa.