Taru Riit'ahon mökkitontin pihapiirissä Mikkelin Anttolassa on aina ollut rantakäärmeitä, mutta nyt ne ovat muuttaneet sisälle asti.
Riit'aho kertoo, että viime kesänä hänen teini-ikäiset lapsensa olivat sanoneet jonkin liikkuvan nukkuma-aittojen seinissä. Lapset olivat peloissaan vaihtaneet nukkumapaikkaa.
Tänä vuonna ei jäänyt enää epäselväksi, mistä epämääräiset liikkeet ja äänet seinistä tulivat: rantakäärmeet luikertelivat nukkuma-aittojen seinissä ja kattohirsissä, jotka kulkevat suoraan sänkyjen yläpuolella.
– Itse en ainakaan haluaisi nukkua niiden kanssa, Riit'aho sanoo.
Kukaan ei suostu nukkumaan aitoissa
Riit'aho ei ole aiemmin tontillaan pyörivistä käärmeistä sen kummemmin välittänyt, mutta sisällä luikertelevat käärmeet ovat jo hänelle liikaa.
Nykyään kukaan Riit'ahon perheestä tai ystävistä ei suostu nukkumaan aitoissa käärmeiden vuoksi. Hänestä on turhauttavaa, ettei rauhoitettujen käärmeiden tuloa oikein voi estääkään.
Tontin käärmeet rohkaistuneet
Riit'ahon mukaan käärmeitä näkyi joitain vuosia sitten vain yksittäisiä, ja nekin olivat säikkyjä.
Nyt Riit'aho on laskenut pihapiiristään ainakin viisi erikokoista rantakäärmettä, ja pelkää niidenkin jälkeläisten jäävän asustelemaan tontille. Rantakäärmenaaras voi munia 6–40 munaa kerralla.
Rantakäärmeet eivät itse haudo muniaan, vaan ne munivat usein esimerkiksi kompostiin, jonka lämmössä munat hautuvat.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Rantakäärme on Suomen isoin käärme, joka kasvaa yleensä vajaan metrin pituiseksi. Sen tunnistaa sen niskassa olevista valkoisista täplistä. Rantakäärme ei ole ihmiselle vaarallinen.
Riit'aho arvelee käärmeiden pääsevän aittoihin mökin kivijalan kautta. Käärmeet nousevat mökin kivijalan alta kalliolle paistattelemaan auringossa, ja säikähtäessään livahtavat takaisin.
Sisätiloissa ne eivät kuitenkaan enää välitä metelöivistä ihmisistä, eli niitä ei pysty pelkästään tömistelemällä säikyttämään pois.
Rantakäärme puolustautuu kuin haisunäätä
Mutta miten taloon sisälle päässeen käärmeen saa ulos?
– Se onkin erittäin hyvä kysymys, sanoo Joonas Gustafsson, intohimoinen matelijaharrastaja ja maa- ja metsätalousministeriön seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan jäsen.
Rantakäärme (latinaksi natrix natrix) on Suomessa elinvoimainen, mutta rauhoitettu laji. Sitä ei saa tappaa, eikä siihen ei saa koskea kuin pelkästään hätätilanteessa.
– Tämän voisi jo varmaan laskea eräänlaiseksi hätätilanteeksi, Gustafsson arvioi.
Lue myös: Myrkkykäärme erehtyi luikertelemaan 73-vuotiaan isoisoäidin puutarhaan – nainen iski kobraa lapiolla: ”Täällä on pieniä lapsia!”
Jos sisälle eksynyttä käärmettä ei muuten saa ulos, sen voi napata varovasti ämpäriin ja kantaa ulos rauhallisempaan paikkaan.
Suojavaatetus ja käsineet kannattaa kuitenkin ottaa mukaan, koska rantakäärme saattaa puolustautua ikävällä tavalla.
Rantakäärme voi purra nurkkaan ahdistettuna, mutta todennäköisemmin se käyttää toista keinoaan, eli ruiskuttaa anaalirauhasistaan erittäin pahanhajuista eritettä ahdistelijan päälle. Haju ei lähde vaatteista helpolla.
Käärmeet etsivät ruokaa, lämpöä tai viileyttä
Gustafssonin mukaan käärmeiden ja ihmisten yhteentörmäämiset ovat välttämättömiä, koska ihmisasutus on levinnyt niiden elinalueille.
Käärmeiden sisääntuloaukot ja kolot kannattaa tukkia verkolla. Pihapiirin siistinä pitäminen myös auttaa, kun käärmeille ei ole tarjolla piilopaikkoja.
Gustafssonin mukaan asuintaloihin hakeutuu käärmeitä silloin tällöin, usein piilopaikkojen ja hiirien perässä.
Myös lämpötila houkuttelee niitä asuinrakennuksiin. Käärmeet ovat vaihtolämpöisiä, joten niiden pitää hakeutua ympäristöön, jossa on niille sopiva lämpötila. Ne eivät voi säädellä sitä muilla keinoin.
Lue myös: Sastamalalaisen Aleksin tiikeripyton muni neitseellisesti 40 munaa yhdessä yössä – ”enemmän odotin, että se olisi vääntänyt ison tortun”
Yleensä käärmeet hakevat asuintaloista lämpöä, mutta ne voivat myös etsiä viilennystä.
Riit'aho itse arvioi, että hänen tontillaan majailevat käärmeet ovat tulleet hiirien perässä. Hänen on vaikea arvioida, paljonko käärmeitä elää rakennuksen rakenteissa.
Hän on kuullut neuvon verkoista ennenkin, mutta se on hankala toteuttaa, kun kyseessä on vanha rakennus, jossa on lukuisia aukkoja. Hän pohtiikin nyt, voisiko koko kivijalan tilkitä umpeen.
Juttua muokattu 29.6.2019 kello 11.07: Poistettu jutusta asiantuntijan kehoitus hankkia kissa avuksi käärmeitä vastaan. Kyse oli väärinkäsityksestä, eikä asiantuntija suosittele kissan hankkimista käärmeiden karkottamiseksi.