Syöpätaistelu varjosti Jyrki Kasvin yksityiselämää ja eduskuntauraa lähes 20 vuotta – lue erikoishaastattelu vuodelta 2018

Juttu on julkaistu alunperin 10.11.2018. Erikoishaastattelu julkaistaan uudelleen syöpään menehtyneen Jyrki Kasvin muistoksi. Haastattelun aikamuotoja ei ole muutettu. 

Video: Jyrki Kasvi vieraili vuonna 2017 keskustelemassa tekoälyn mahdollisuuksista.

Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi nauttii eduskunnan kuppilassa välipalaksi proteiinirahkan, vaikka mieli saattaisikin tehdä suolaisempaa hiukopalaa. Kahvillakaan ei pääse läträämään, sillä Kasvi saa nauttia vain litran nesteitä päivässä.

Syy ruokavalion rajoitteille liittyy sairauteen, joka ilmaantui Kasvin kehoon 15 vuotta sitten.

Vuonna 2003 tuoreella kansanedustajalla, tutkijalla ja pienen lapsen isällä diagnosoitiin virtsarakon syöpä.

Kovin paljoa Kasvi ei ole asiasta tuon jälkeen puhunut.

– Annoin silloin pari haastattelua ja sain siitä eduskunnan sisällä kritiikkiä. Otin vähän itseeni, enkä vuosiin puhunut asiasta, Kasvi kuvailee.

Syöpä palasi kerta toisensa jälkeen

Diagnoosin saanut Kasvi vaikeni ja keskittyi kipuamaan politiikan portaita ylös, toimi eri valiokunnissa sekä vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana. Samanaikaisesti syöpä kuitenkin jatkoi piinaamistaan.

– Se hoidettiin, tuli takaisin, hoidettiin, tuli takaisin, hoidettiin, Kasvi luettelee.

Kansanedustajana vuosina 2003–2011 ja uudelleen vuodesta 2015 toiminut Kasvi on kärsinyt käytännössä jatkuvasti erilaisista syöpään ja sen hoitoihin liittyvistä terveysongelmista.

Kerran tutkimuksissa löytyi kasvain munuaisaltaasta, minkä seurauksena toinen munuainen jouduttiin ottamaan pois. Rakon huuhteluun käytetyn BCG-rokotteen takia Kasvi sairastui tuberkuloosiin.

Sekä munuaiset että virtsarakko poistettu

Syöpä on vuosien varrella hoidettu ja palannut niin monta kertaa, että Kasvi on jo seonnut laskuissa. Hoitajat ovat tulleet hyvänpäiväntutuiksi.

– Muistan yhden kerran, en edes muista kuinka mones kerta, kun jälleen kerran tähystyksessä näkyi se tuttu lihaisa vadelma, syöpäkasvain, Kasvi huokaisee kuvaillessaan synkimpiä hetkiään.

– Kun sen näki siitä ruudusta, että siellä se taas on…

Virtsarakko jouduttiin ottamaan lopulta kokonaan pois vuonna 2013, ja Kasville rakennettiin avanne.

– Sen jälkeen oli melkein viisi vuotta rauhallista. Viime keväänä kuitenkin tietokonetomografiassa huomattiin, että nyt toisessa munuaisessa on syöpä. Ainoa turvallinen vaihtoehto oli ottaa toinenkin munuainen pois ja siirtyä dialyysihoitoon.

"Minua ei ole tarkoitettu kotiin makaamaan"

Nyt Kasvi käy dialyysihoidossa sairaalassa kolmesti viikossa, 4,5 tuntia kerrallaan. Aikaa vievä hoito hankaloittaa kansanedustajan arkea, mutta mahdollistaa Kasville työnteon.

– Järkytyin kauheasti, kun joskus oli puhetta, että joudun työkyvyttömyyseläkkeelle. Olisin tullut ihan sekopäiseksi. Minua ei ole tarkoitettu kotiin makaamaan.

Tällä hetkellä Kasvi odottaa pääsevänsä pian kotidialyysiin, jolloin töihin pääsisi joka päivä. Tulevaisuudessa edessä on toivottavasti munuaissiirtojonoon pääseminen.

Sitä ennen Kasvi joutuu kuitenkin pitämään tarkkaa huolta dialyysihoidoista ja esimerkiksi ruokavaliostaan, jossa on vältettävä suolaa, kaliumia ja fosforia ja syötävä paljon proteiinia, josta puolet mieluiten eläinperäistä.

– Vitsailenkin ruokavalioni koostuvan valkoisesta leivästä ja punaisesta lihasta, Kasvi nauraa.

Poika kysyi, voisiko hänen munuaisensa siirtää isälle

Kasvin sairaus on laittanut lujille myös hänen perheensä.

– Eivät he tietysti näytä minulle heikkoja hetkiä, koska eivät halua kuormittaa minua, Kasvi toteaa.

– Ehkä vaikein paikka oli, kun poika kerran kysyi, voisiko hänen munuaistaan käyttää munuaissiirtoon. Onneksi siirtoihin ei mielellään oteta isolla ikäerolla. Silloin meinasi kyynelhanat aueta oikein kunnolla, Kasvi muistelee.

"Minun olisi pitänyt nähdä Touko Aallon tilanne"

Vihreiden eduskuntaryhmän työyhteisössä on Kasvin mukaan riittänyt ymmärrystä hänen sairaudelleen.

Viime aikoina samainen työyhteisö on joutunut käsittelemään myös entisen puheenjohtajan Touko Aallon masennusta ja työuupumusta.

Kasvi, joka on taustaltaan tekniikan tohtori, pääaineenaan työpsykologia, kertoo olevansa pettynyt itseensä siitä, ettei pystynyt havaitsemaan Aallon tilannetta riittävästi etukäteen.

– Olen henkilökohtaisesti surullinen, sillä minun olisi pitänyt nähdä tilanne hyvissä ajoin ja tehdä jonkinlainen interventio, enkä sitä tehnyt.

Aallon tapaus ei ole Kasvin mukaan eduskunnassa millään muotoa ainutlaatuinen.

– Touko ei ole ensimmäinen, eikä toinen, eikä kolmas. Hyvin usein näkee ensimmäisen tai toisen kauden kansanedustajia, jotka jossain vaiheessa tekevät valtavasti töitä, ja sitten ovat kuukauden tai kaksi poissa, ja tulevat vähän rauhallisempana takaisin.

Uusien kansanedustajien perehdytyksessä pitäisikin Kasvin mielestä puhua enemmän henkisestä jaksamisesta – siinä missä taksikorteista ja puheenvuorojen pitämisestäkin.

Kiinnostusta jopa ministerinsalkkuun

Vaikka dialyysihoidot vievät nyt aikaa ja energiaa, Kasvi valmistautuu jo ensi kevään eduskuntavaaleihin. Kampanjaan on säästetty rahaa, ja ensimmäiset mainoksetkin on jo varattu.

Kasvi vihjaa olevansa kiinnostunut jopa ministerinsalkusta.

– Jotkut ovat puhuneet, että uuteen hallitukseen pitäisi saada digitalisaatioministeri, ja se kuulostaa minusta tosi mielenkiintoiselta, Kasvi vinkkaa.

Terveysongelmat eivät ole täysin hellittäneet, mutta toisaalta juuri työ onkin ollut toipumisessa erityisen keskeisessä asemassa.

–  Identiteettini on edelleen kansanedustaja, tutkija tai joku muu. Jos päästän sairauden identiteetikseni, se alkaa hallita elämääni, Kasvi tiivistää.