Eroavat parit kiistelevät lemmikistä yhä useammin ja jopa käräjillä asti – oikeudessa tapellaan jopa gerbiilin omistajuudesta

– Lemmikkiriidat ovat lisääntyneet ja tulevat lisääntymään, se on ilmiselvää. Koirien asema on vuosien saatossa muuttunut, ja kun koira ei enää asu ulkona vaan sisällä, lemmikki todella on perheenjäsenen asemassa ja siihen suhtaudutaan suurella tunteella, sanoo kuluttajaoikeuden asiantuntija ja kouluttaja Tuula Sario.

Lisäksi koiria otetaan jatkuvasti enemmän: erityisesti pandemian myötä kysyntä on ollut jyrkässä kasvussa.

Suurista tunteista huolimatta lain näkökulmasta koira jaetaan yhtenä tavarana lusikoiden, patojen ja kattiloiden joukossa, sillä juridisesti koira on erotilanteessa irtain esine.

– Omistusoikeuden ratkaisee se, kuka on ostanut ja maksanut koiran ja kenen nimi on kauppakirjassa. Se ei välttämättä ole se, joka koiran kanssa on enemmän ollut.

Lue myös: Kenelle lemmikki erossa? Laura, 32, suree: "En saa edes hyvästellä Noria"

Monimutkaisista järjestelyistä seuraa sotkua

Kiista lemmikistä käy joskus niin kovaksi, että ratkaisua haetaan käräjäoikeudesta. Sario tietää tapauksen, jossa entinen pari on vienyt taistelunsa gerbiilin omistajuudesta tuomarin päätettäväksi.

Jotta tarpeettomalta kiistelyltä vältyttäisiin, Sario neuvoo sopimaan asioista hyvissä ajoin, mielellään jo eläintä hankittaessa.

– Laitetaan paperit kuntoon, kun vielä rakastetaan ja hymyillään. Avioehto, testamentti ja edunvalvonta-asiakirjatkin tehdään siinä vaiheessa, kun polla pelaa.

Koira voi esimerkiksi selkeästi olla vain toisen nimissä, tai sitten jo etukäteen käydään läpi hoidon ja kustannusten jakamisen vaihtoehdot mahdollisen eron varalta. Sario pitää luontevana esimerkiksi sitä, että jos toinen harrastaa koiran kanssa, koira jää ainakin pääasiallisesti harrastajan hoteisiin. Näin sen elämä jatkuu mahdollisimman samankaltaisena eron jälkeenkin.

Jos riitaa tulee ja turvaudutaan viranomaisiin, Sarion mukaan vahvimmilla on se, joka voi osoittaa huolehtineensa eläimestä pääasiallisesti ja esimerkiksi maksaneensa lemmikkiin liittyviä kuluja.

– Sitä enemmän sotkua tulee, mitä monimutkaisemmin asia on järjestetty. Yksi maksaa, toisen nimi on kauppakirjassa, yksi harrastaa, toinen maksaa kulut... Silloin on aika epätoivoinen tilanne.

Koira saattaa auttaa yli erosta

Sekä Sario että eläinten käyttäytymistieteen dosentti, tutkija Katriina Tiira painottavat, että kiistelyn keskellä on muistettava koiran etu. Sario sanoo uskovansa, että jos ihmiset hankkivat koiran yhdessä, eläimen hyvinvointi on molemmille tärkeä asia.

– Ongelma on se, että tunteet käyvät niin kuumana, että järkiperäisiä ratkaisuja ja koiran etua ei osata ajatella. Oma kaipuu voi sokaista fiksunkin ajatuksen, Sario kuvailee.

Tiira huomauttaa, että jos koira selvästi kaipaa arjessaan toista ihmistä enemmän kuin toista, koiran jakaminen tasan on hölmö ajatus. Samalla kuitenkin sosiaalisen ja reippaan koiran tapauksessa yhteisomistajuus voi olla koiralle iloinenkin asia, kun kahden kodin välillä vaihtelu tuo elämään virikkeitä.

Lemmikin seura voi myös olla hyvä asia erityisesti, jos eron jälkeen yksinäisyys vaivaa.

– Aika monet masennukset on voitettu ja erotilanteet selvitty kävelemällä koiran kanssa ulkona. Jos koira sopeutuu eikä stressaa, se voi olla isokin apu ja emotionaalinen tuki.

Rutiinit tukevat koiraa vuoroasumiseen tottumisessa

Eroaminen on harvoin erityisen hauskaa. Kriisiytynyt tunnelma ja eron tuomat muutokset voivat vaikuttaa paljon myös koiran vointiin varsinkin, jos kyseessä on herkkä yksilö.

– On tutkittu, että traumaattiset tapahtumat koiran elämässä lisäävät sairastelun määrää vanhemmiten. Tällaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi perheenjäsenen muutto, lapsen syntymä tai karkaaminen, kertoo eläinten käyttäytymistieteen dosentti, tutkija Katriina Tiira.

Koska koira tuskin ymmärtää sopimusjuridiikan päälle, eläin saattaa suhtautua esimerkiksi pariskunnasta jompaankumpaan ikään kuin päähenkilönä riippumatta siitä, kuka on virallinen omistaja. Tiira muistuttaa, että monille roduille on tyypillistä kiintyä erityisesti vain yhteen ihmiseen.

Jos eron jälkeen päädytään yhteisomistajuuteen ja vuorokoteihin, Tiira neuvoo pitämään koiran rutiinit mahdollisimman samankaltaisina molemmissa kodeissa.

– Monesti koira oppii käyttäytymään eri tavalla eri ihmisten kanssa ja tottuu siihen, että yhden luona herätään kaksi tuntia myöhemmin kuin toisen. Samanlaiset rutiinit kuitenkin tukevat sopeutumista kahteen kotiin varsinkin, jos koiralla on alkuun vaikeuksia.

Merkkejä koiran stressaantumisesta voivat Tiiran mukaan olla esimerkiksi vatsavaivat, syömättömyys, liiallinen rauhallisuus tai muutokset käytöksessä.