Eläinlääkäri Teppo Heinola halusi tekstillään herätellä ihmisiä todella harkitsemaan ennen koiranpennun ottamista. Poikkeusaikana hankittu koiranpentu pitää totuttaa huolella myös niihin asioihin, joita se tulee normaaliarjessa kohtaamaan.
Eläinlääkäri Teppo Heinola on huolissaan. Heinola omistaa vaimonsa Suvin kanssa Eläinklinikka AlmaVetin Jyväskylässä. Sinnekin on kantautunut huhua koiranpentupulasta.
Koronakaranteenin aikana moni viettää paljon aikaa kotosalla. Silloin mieleen saattaa pulpahtaa jo aiemmin haudattu unelma lemmikistä: eikö olisikin mukavaa ottaa koiranpentu, nythän meillä olisi aikaakin…
– Koiranpennuista on kuulemma pula. Eipä tämä kyllä mikään ihme ole. Ainakin viimeisen kahden laman aikana lemmikkieläinten menekki lisääntyi, kun ihmisillä on murhe ja mieli mustana. Se on kumma juttu, kuinka pieni musta kirsu, nappisilmät ja nuolaisu poskelle parantaa kohtalaisen masennuksen, Heinola kirjoitti huolistaan Facebookissa.
– Toivottavasti ihmiset ei hommaa koiraa, kissiä, undulaattia tai vaikka mulkosilmäistä kultakalaa hetken mielijohteesta ja ilman suunnittelua. Lemmikki polttaa seteleitä melkoisen nipun vielä hankinnan jälkeen, hankintahinta on vain murto-osa kuluista. Jos rahasta tekee oikeasti tiukkaa, on juttu suunniteltava huolella.
Keskivertoavioliittokin on lyhyempi projekti kuin koiran omistaminen
Heinola kertoo MTV Uutisille, että halusi tekstillään herätellä ihmisiä todella harkitsemaan ennen koiran, kissan tai minkään muunkaan eläimen ostamista. Lemmikki vaatii vuosia, jopa vuosikymmeniä, omistajan aikaa, rakkautta ja rahaa – Heinolan sanoin "keskivertoavioliittokin on nykyään lyhyempi projekti".
– Ongelmaksi voivat tulla esimerkiksi koirat, jotka oppivat pandemia-aikaan elämään tiiviisti yhdessä omistajan kanssa. Kun siihen tule muutos, eli mennäänkin töihin, tulee ongelmia, Heinola kuvaa.
"Ongelmaksi voivat tulla esimerkiksi koirat, jotka oppivat pandemia-aikaan elämään tiiviisti yhdessä omistajan kanssa..." Kuvituskuva.
Siinä, missä ihmiselle paluu normaaliin arkeen on ihana helpotus, lemmikille yhtäkkinen muutos on karu kokemus.
– Lemmikki ei ymmärrä, miksi kaikki häipyvät. Pentu on jo tottunut siihen, että kaikki ovat kotona paikalla. Jos eivät olekaan, tulee huoli, Heinola kuvaa.
Puoli vuotta aikaa totuttaa koira kaikkeen
Monelle kokeneelle koiranomistajalle Heinolan sanat ovat selviö. Ensikertalaisella ei kuitenkaan ole kokemusta esimerkiksi koiranpennun kouluttamisesta tai mahdollisesta eroahdistuksesta. Ongelmaksi nousee se, etteivät koirat siedäty uusiin asioihin nopeasti, Heinola sanoo.
– Koiranpennuilla on kausi, jolloin ne ikään kuin hyväksyvät uusia asioita paremmin. Vanhalle koiralle asioiden opettaminen on hankalampaa. Vähän kuin vanhalle ihmiselle tarjoaisi sushia: hän saattaa nopeasti sanoa ”en todellakaan syö”, jos ei ole koskaan aiemmin sushia maistanut, Heinola kuvailee.
– Koiran pitäisi puolen vuoden ikään mennessä ikään kuin tottua kaikkeen. Vähän samoin kuin ihmiset oppivat noin 18 ikävuoteen mennessä, kuinka käyttäydytään ja millä tavalla voi toimia, koiranpennut oppivat samalla tavalla. Pentu oppii kokemuksen kautta, mikä kuuluu elämään, mikä on sopivaa ja mikä ei.
Koiranpentu saa paljon anteeksi söpöytensä ansiosta: pienen koiran innokas hyppiminen tai omistajan sukkien varasteleminen voi huvittaa, mutta koiran aikuistuttua tilanne onkin toisenlainen. Silloin tavat on kuitenkin jo opittu, ja niiden peruminen on hankalaa.
– Koiran siedättäminen ja sosiaalistaminen on todella tärkeää. Jos koira vasta karanteenin loputtua pääsee tapaamaan muita koiria ja ihmisiä, näkee ensimmäistä kertaa traktorin tai polkupyöräilijän, se on aika säikkynä. Ei koira ole oppinut näihin asioihin, Heinola kuvaa.
Ihmisen pitäisi varmistaa, että hänellä on valmius hoitaa eläintä myös kuuden kuukauden tai vaikkapa kuuden vuoden kuluttua. Kuvituskuva.
"Koiranpentu pitäisi sosiaalistaa huolella siihen elämäpiiriin, joka sillä normaalitilanteessa on"
Heinola toivoisikin, että pentukoiran tai vaikkapa gerbiilin hankkimista nyt suunnitteleva olisi todella tarkkana. Ihmisen pitäisi ymmärtää varmistaa, että hänellä on valmius hoitaa eläintä myös kuuden kuukauden tai vaikkapa kuuden vuoden kuluttua.
– Nyt on realistisesti vaarana se, että otetaan lemmikki niin sanotusti löyhin perustein. Eläimet ovat hyviä kavereita, ne tuovat seuraa ja turvan tunnetta, mutta jos lemmikin ottaa ajattelematta, edessä on ongelmia. Voi olla, etteivät rahat tai aika riitä, oli kyseessä sitten undulaatti tai koira, Heinola sanoo.
– Lisäksi koiranpentu pitäisi sosiaalistaa huolella siihen elämäpiiriin, joka sillä normaalitilanteessa on. Ei siis tällaiseen elämään, jossa olemme kaikki lukittuna vaikkapa kerrostaloasuntoon. Koira pitää myös opettaa yksinolemiseen. Yksinolon taito on asia, jota koira tulee myöhemmin elämässä tarvitsemaan.
Vaikka pentuhimo olisi kova, malttia tarvitaan. Pahinta olisi Heinolan mukaan ostaa pentu epäilyttävästä lähteestä.
– Älkää sortuko pentutehdaspentuihin. Niitä tehtaillaan myös Suomessa: pentuja teetetään ilman mitään perusteita, vain rahan vuoksi. Ne ovat todella sydäntä särkeviä tilanteita ja karmeita tarinoita. Sellaisen tukeminen on vihonviimeinen asia, mitä kannattaa tehdä.
Jos julkaisu ei näy, katso se täällä.