Satiirisivustot pyrkivät hauskuuttamaan, mutta monet ottavat ne todesta ja jakavat niiden juttuja kuin oikeita uutisia.
Suunnitteleeko osavaltio Yhdysvalloissa veroa hengittämiselle? Oliko maalien juhliminen kiellettyä Qatarin MM-kisoissa, koska se on "liian homoa"? Rekrytoivatko hyönteiskarkotevalmistajat ugandalaismiehen, koska tämän suolistokaasut tappoivat hyttysiä?
Satiiri, parodia ja absurdit vitsit tyypillisesti naurattavat. Eri puolilla maailmaa ne kuitenkin aivan liian usein sekoitetaan tosielämään, ja faktantarkistajat ovatkin kutsuneet satiirisivustoja yhdeksi merkittävimmistä väärän tiedon lähteistä.
Lue myös: Huvittava parodiaviesti leviää maailmalla: Joe väittää pierujensa tappavan hyönteiset kuuden metrin säteellä
Jäljittelevät aitoja uutisia
Monet satiirisivustot jäljittelevät aitoja medialähteitä ja julkaisevat uutisia muistuttavia mutta täysin keksittyjä artikkeleita. Tyyli voi herättää lukijoissa hämmennystä, ja joskus juttuja levitetään faktana silloinkin, kun teksti on selkeästi merkitty sepitteeksi.
– Satiiri voi johtaa harhaan enemmän kuin uskoisikaan, sanoo huumorin ja misinformaation yhteyksiä Ohion osavaltionyliopistossa tutkiva Shannon Poulsen uutistoimisto AFP:lle.
Poulsen kertoo löytävänsä joka päivä esimerkkejä tapauksista, joissa ihmiset uskovat satiirijuttuihin sellaisinaan. Sivustot ovatkin hänen mukaansa merkittävä väärän tiedon lähde.
Vaikka humoristisen fiktion on tarkoitus huvittaa, tutkijoita sen potentiaali huijata yleisöä – ja mediayhtiöitä – ei naurata.
10:03
Talouseliitti loukkaantuu satiirista herkimmin, arvioitiin Huomenta Suomessa vuonna 2017. Poliittisesta satiirista keskustelemassa käsikirjoittaja ohjaaja Miira Karhula sekä stand up -koomikko Jukka Lindström.
Lue myös: Miehen huijaus meni täydestä tuhansiin – tämän takia ei pidä uskoa kaikkea lukemaansa
Myös mediat voivat mennä lankaan
Syyskuussa Ranskan CNews-televisiokanavan lähetyksessä juontaja Pascal Praud kertoi maan energiaministerin antaneen kommentteja, jotka olivat oikeasti peräisin parodiatililtä Twitteristä. Brittitabloidi Sun puolestaan julkaisi parodiasivulta alkunsa saaneen jutun hyttysiä tappavista pieruista.
Qatarin maalien juhlimisesta kertonut satiirijuttu julkaistiin saksalaislehti Die Weltin satiiriosiossa, mutta juttua jaettiin aitona uutisena sosiaalisessa mediassa. Yhdysvalloissa satiirisivusto Onionin jutut otetaan niin usein todesta, että juttuihin uskovia pilkataan verkon foorumeilla.
Väärinymmärryksistä huolimatta satiirisivustot ovat arvostelleet faktantarkistussivustoja, jotka osoittavat satiirin paikkansapitämättömyyden. Syyskuussa intialainen satiirisivusto Fauxy ilmoitti Mumbaissa toimivalle Boom Live -faktantarkistajalle ryhtyneensä oikeustoimiin, koska se katsoi faktantarkistajan aiheuttaneen mainehaittaa leimatessaan yhden Fauxyn satiiriartikkeleista valeuutiseksi.
Boomin Jency Jacob sanoo ratkaisun olleen tarpeen, koska monet lukijat jakoivat Fauxyn uutista sosiaalisessa mediassa täytenä totena. Hän kertoo AFP:lle, että yleensä Boom Live ei käsittele satiiria, mutta tässä tapauksessa uutisessa ei hänen mukaansa ollut riittäviä merkintöjä ja juttua jaettiin laajalti ymmärtämättä sen olevan parodiaa.
Lue myös: Porttiteoria pitää paikkansa salaliittouskon kohdalla, näyttää uutuuskirja – "Kaninkoloon putoaminen on ihan todellinen ilmiö"
Satiirikot pelkäävät hauskuuden kärsivän
Facebookin ja Instagramin kaltaiset alustat sanovat vähentävänsä misinformaatioksi merkittyjen linkkien näkyvyyttä ja siten niiden mahdollisuutta tuottaa voittoa. Tutkijoiden mukaan jotkin misinformaatiota levittävät sivustot kiertävät tätä merkitsemällä sisältönsä satiiriksi.
Monet yhdysvaltalaiset satiirisivustot ovat olleet tyytymättömiä linjaukseen. Babylon Bee -sivusto syytti vuonna 2021 Facebookia sivuston sisällön vaientamisesta, joka merkittävästi vähensi sivuston kävijämäärää. Myös vuonna 2018 Facebook merkitsi Babylon Been artikkelin misinformaatioksi, mikä tutkijoiden mukaan on osoitus satiirin ja misinformaation välisen rajan häilyvyydestä.
Tutkija Poulsen sanoo, että satiirisivustojen turhautuneisuuden keskiössä vaikuttaa olevan se, ettei satiiriin pitäisi suhtautua misinformaationa. Hän huomauttaa, että sisällön satiirisuus on syytä kertoa avoimesti, koska se vähentää väärinymmärryksiä.
– Monet satiirikot eivät kuitenkaan halua merkitä satiiria, koska he pelkäävät, että se tekee sisällöstä vähemmän hauskaa.
Lue myös: Helsingin Sanomat julkaisi olemattoman henkilön mielipidekirjoituksen – pahoittelee nyt julkaisua: "Kävi ilmi, että kyseessä ei ole oikea ihminen"
Huijaukset ovat satiirin "paha kaksonen"
Vuonna 2021 Facebook ilmoitti alkavansa merkitä satiirisivustojen päivitykset, jotta käyttäjät voivat erottaa ne oikeasta tiedosta. Facebookin kanssa yhteistyötä tekevät ulkopuoliset faktantarkastajat, kuten AFP, voivat samasta syystä lisätä omia tarkistuksiaan satiiristen päivitysten alle.
Ongelma ei kuitenkaan katoa. Marraskuussa autenttisen näköisten huijari- ja parodiatilien määrä kasvoi valtavasti Twitterissä, kun alustalla otettiin käyttöön maksullinen palvelu. Twitter Blue -nimellä tunnettu palvelu keskeytettiin sittemmin, mutta sen paranneltu versio otettiin uudelleen käyttöön joulukuussa.
– Huijaussisältö on satiirin ja parodian paha kaksonen, sanoo torontolaisen Social Media Lab -tutkimuslaitoksen Philip Mai.
– Ilkeämieliset toimijat usein pyrkivät luomaan sisältöä, joka muistuttaa todellisuutta, jotta ne voivat pyrkiä hyödyntämään käyttäjien huolimattomuutta. Meidän on kannustettava ihmisiä pysähtymään ennen kuin he jakavat (sisältöjä).
5:45
Poliittisen satiirin missio on nauru.