Helsingin Sanomat julkaisi olemattoman henkilön mielipidekirjoituksen – pahoittelee nyt julkaisua: "Kävi ilmi, että kyseessä ei ole oikea ihminen"

"Raaseporilaisen filosofian maisteri Elina Kempin” allekirjoittamassa  ”Naisvaltainen hallitus on askel oikeaan suuntaan” -nimisessä kirjoituksessa kiiteltiin sitä, että Antti Rinteen hallituksessa enemmistö ministereistä on naisia.

Tekstissä ehdotettiin ”naisvaltaisen nimitys- ja rekrytointipolitiikan” jatkamista, sillä se ”olisi oivallinen tapa hyvittää kunniavelkaa tasa-arvolle”.

Suurelta osin sama teksti ilmestyi myös Aamulehdessä, jossa allekirjoittajaksi oli kuitenkin merkitty ”Elina-Kemppi-Pirhonen” Tampereelta.

Herätti keskustelua

Toimituspäällikkö Esa Mäkinen Helsingin Sanomista kertoo, että kirjoittajan kuvitteellisuus ilmeni toimitukselle mielipidekirjoituksen alettua levitä internetissä.

– Kun tekstistä alettiin keskustella Twitterissä, niin otimme yhteyttä sähköpostiosoitteeseen, joka meillä oli tiedossa. Kun osoitteesta vastattiin meille, kävi ilmi, ettei kyseessä ole oikea ihminen. Vastaus oli aika ympäripyöreä ja siitä asian saattoi päätellä, Mäkinen sanoo.

Aamulehti päätyi poistamaan verkosta "Kemppi-Pirhosen" tekstin. Mäkinen sanoo, että Helsingin Sanomat menetteli toisin, koska se on oikein lukijoita kohtaan.

– Kun kirjoitus on ollut julkisen keskustelun kohteena, niin mielestäni on ihan reilua, että ihmiset näkevät, mitä olemme julkaisseet, kunhan kerromme, että kyseessä on tapaus, jossa kirjoittaja on kuvitteellinen henkilö.

"Edustaa Helsingin Sanomien tyypillistä mielipidekirjoitusta"

Mäkinen sanoo, että teksti edusti kuvitteellisesta kirjoittajastaan huolimatta Helsingin Sanomien mielipidepalstan tavanomaista aineistoa.

– Lukijoidemme kannalta on tietysti valitettavaa, että tahallaan väärinkäytetään mahdollisuutta tuoda esiin omalla nimellä mielipiteitä ja näkemyksiä monesta eri asiasta.

– Kirjoituksessa ei sinällään loukattu ketään ja se on meidän mielipidepalstamme tyypillistä aineistoa. Meillä on hyvin laaja vapaus ilmaista erilaisia mielipiteitä ja sinänsä olisi ollut ihan mahdollista, että joku tässäkin maassa tuota mieltä on, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan täysin sepitteellisten henkilöiden nimiin laitettuja mielipidekirjoituksia tulee toimitukseen harvakseltaan.

Helsingin Sanomilla ei ole tiedossa kirjoittajan oikeaa henkilöllisyyttä. Meilillä tavoitettu henkilö ei antanut Mäkisen mukaan toimitukselle mitään selitystä sille, että halusi esittää sepitteellistä henkilöä.

"Keijo Kaarisade" jekuttanut lehtiä aiemminkin 

Tekstin kirjoittajaksi ilmoittautuu internetissä Keijo Kaarisade -niminen hahmo, joka tunnetaan myös Twitterin Vihapuhepoliisi-parodiatilistä. Twitter-tili suljettiin keväällä syytä ilmoittamatta. Internetissä alettiin heti perätä ”sananvapautta” Twitteriin.

"Keijo Kaarisade" ilmoittaa kirjoittaneensa parodiamielessä sanomalehtiin aiemminkin. Hänen aiemmin käyttämiään kuvitteellisia hahmoja ovat hänen oman ilmoituksensa mukaan olleet ainakin Taina Laakso, Aisa Kantola ja Arvo Pohjalainen.

Helsingin Sanomat kertoo, että "Kaarisateen" Turun Sanomiin Aisa Kantola -nimellä lähettämänsä teksti herätti keväällä huomiota järjettömyydellään. Muun muassa Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kysyi tuolloin Twitterissä, miten Turun Sanomien toimimuksella ”meni omasta mielestä”.

Osa yleisöstä on pitänyt Kaarisateen toimintaa trollaamisena tai muutoin pahansuopana. Osalle hän taas edustaa tervetullutta yhteiskunnallista parodiaa ja huumoria.

– Parodia ja satiiri ovat tekstilajeja, joilla on pitkät perinteet ja jotka esiintyvät Helsingin Sanomienkin sivuilla usein. Sellaisessa ei sinänsä ole mitään pahaa, Mäkinen sanoo.

"Parodiaa, jota jostakin syystä ei tehty omalla nimellä"

Historia tuntee useita tapauksia, jossa julkaisua on jekutettu tavalla tai toisella kuvitteellista tekstiä tuottamalla.

Yksi tunnetuimmista lienee niin sanottu Sokal-tapaus. Vuonna 1996 fysiikan professori Alan Sokal lähetti omalla nimellään parodiamielessä Social Text -nimiseen vertaisarvioituun tieteelliseen julkaisuun täysin sepitteellisen, mutta tieteelliseltä näyttävän artikkeli.

Teksti meni sepitteellisyydestään huolimatta julkaisussa niin sanotusti täydestä.

Mäkinen ei kuitenkaan vertaisi Sokal-tapausta nyt tapahtuneeseen Elina Kemppi-tapaukseen.

– Sanoisin, että tässä oli kyse parodiasta, joka tehtiin vain väärällä nimellä. Jostakin syystä sitä ei tehty omalla nimellä. En lähde arvioimaan, miksi ei, Mäkinen sanoo