Hajulukon avaaminen kuuluu nykyisin taloyhtiölle. Aivan tyhjänpanttina ei asukkaankaan silti tarvitse seisoskella. – Ensisijaisesti asukas pitää altaan ja putket puhtaana, niin, että niihin ei pääse roskaa, hiuksia ja muuta, kertoo apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitosta.
Oletko koskaan siivonnut keittiötäsi ja samalla avannut altaan hajulukkoa? Jos toimit näin nykyisin, teet jotakin, mitä ei välttämättä pitäisi.
Vuoden 2019 alussa niin sanottua vastuunjakotaulukkoa on täsmennetty. Nyt hajulukon avaamisen katsotaan kuuluvan taloyhtiölle. Osakkaan tai asukkaan ei siis pitäisi sitä enää omin päin availla, kertoo apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Suomen Kiinteistöliitosta.
– Hajulukossahan on tiivisteet, ja osakkaat eivät aina osaa avata tiivisteitä tai laittaa niitä takaisin. Se vaatii tietyn tietotaidon. Jos tiivisteitä ei saa laitettua hyvin takaisin, on aikamoinen riski vesivahingosta, Pynnönen sanoo.
Älä ole "oman elämäsi putkimies"
Kiinteistöliittoon on aiemmin tullut paljon tietoja vahingoista, joita "oman elämänsä putkimiehet" ovat saaneet aikaan taloyhtiössä. Pynnönen huomauttaa, että kun puhutaan kosteudesta ja vedestä, korjaus on yleensä työlästä ja kulut kalliita.
– Laissa puhutaan "järjestelmistä". Esimerkiksi kaikki LVI-järjestelmät, putket ja muut, kuuluvat taloyhtiön korjaus- ja kunnossapitovastuulle. Tätä on nyt täsmennetty: kun puhutaan LVI-järjestelmästä, hajulukko on osa sitä, Pynnönen sanoo.
Kiinteistöliittoon on aiemmin tullut paljon tietoja vahingoista, joita ”oman elämänsä putkimiehet” ovat saaneet aikaan taloyhtiössä. Kuvituskuva.
Myös muutos itsessään on aiheuttanut hämminkiä. Moni on ihmetellyt, miksi vastuunjakotaulukon tulkintaa on muutettu.
– Alussa moni uskoi, että taloyhtiöllä olisi hajulukon puhdistusvastuu. Pohdittiin, eikö asukkaan tarvitse tehdä yhtään mitään, ei poistaa karvoja tai yrittää itse avata tukosta puhdistustuotteella. Että nyt huoltomies ei muuta teekään kuin puhdistelee viemäreitä, Pynnönen kuvailee.
– Sitähän tämä ei tarkoita. Ensisijaisesti asukas pitää altaan ja putket puhtaana, niin, että niihin ei pääse roskaa, hiuksia ja muuta tällaista.
Karvat ja hiukset altaasta tulee edelleen puhdistaa
Aivan tyhjänpanttina asukkaankaan ei siis tule seisoskella. Jos hajulukon voi puhdistaa avaamatta, sen tekeminen kuuluu asukkaalle tai osakkaalle. Viemäriin voi siis edelleen kaataa putkenavaajaa, ja karvat ja hiukset altaasta tulisi puhdistaa käsin.
– Mutta jos hajulukkoa lähdetään avaamaan ja siellä on tiiviste, tämä on toimenpide, johon osakkaan ei tule ryhtyä, Pynnönen sanoo.
Korvausvastuu saattaa osua tekijän kontolle
Pynnösen mukaan ongelmaksi muodostuu se, että mikäli asukas ilman asianmukaista koulutusta avaa hajulukon ja jokin meneekin pieleen, huolimattomuus on vahingonkorvausvastuun peruste.
Suomeksi se tarkoittaa, että jos asukas ei hajulukon avattuaan saakaan tiivisteitä asennettua takaisin ja keittiöön tulee vesivuoto, joka noruu naapuriin asti ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa laajan kosteusvaurion, korvausvastuu saattaa osua tekijän kontolle.
Huolimattomuudelle ei ole määritelty selkeitä rajoja, joten sen arviointi on aina tapauskohtaista.
– Aikaisemmin lähdettiin siitä, että avausvastuu kuuluu osakkaalle. Tehdyllä muutoksella on tarkoitus viestiä, että osakkeenomistajalla tai asukkaalla on oikeus tilata avaustoimenpide yhtiöltä, Pynnönen kuvailee.
Ilmanvaihdon suodattimien vaihtovastuu on taloyhtiöllä
Samanlaisia muutoksia on tehty myös ilmanvaihdon suodattimien suhteen. Niidenkin vaihtovastuu on nykyisin taloyhtiöllä.
– Se on ehkä hajulukkoon verrattuna helpompi toimenpide, eli osakas voisi sen tehdä, mutta muutoksella on haluttu varmistaa, että sisäilma rakennuksessa on puhdasta ja hyvää, Pynnönen kuvaa.