Murtosuojauksia tarjoava yritys tekee asennustöitä kerrostaloasukkaan ulko-ovella. Kun naapuri kysyy, onko asennuksesta tehty kirjallinen ilmoitus taloyhtiölle, yrityksen edustaja sanoo, ettei sellaista tarvita. Vain turvalukon asentamisesta pitää ilmoittaa etukäteen. Näinkö on?
– Kun ulko-oveen eli osakashallinnassa olevan tilan ulkopuolelle tehdään muutoksia, niistä pitää tehdä muutostyöilmoitus, sanoo lakiasiantuntija Jaana Sallmén Isännöintiliitosta.
Lue myös: Tiesitkö, että laki velvoittaa ilmoittamaan remonteista taloyhtiölle? Laiminlyönnistä voi aiheutua paljon haittaa
Myös Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että turvalukon ohella esimerkiksi saranatappien tai ovisilmän asennuksesta on syytä ottaa etukäteen yhteyttä taloyhtiöön.
Ilmoitusvelvollisuus muutostöistä pohjaa asunto-osakeyhtiölakiin. Perusperiaate on, että remontista pitää ilmoittaa kirjallisesti ja etukäteen silloin, jos työ voi vaikuttaa sellaiseen rakennuksen tai huoneiston osaan, joka kuuluu taloyhtiön vastuulle tai jolla voi olla vaikutusta naapuriasuntoihin.
Jos esimerkiksi maalaa oman kodin seinän, vaihtaa välioven tai uusii parketin tai astianpesukoneen, ilmoitusta ei tarvita. Sen sijaan jos vaihtaa muovimaton parkettiin tai siirtää asunnossa astianpesukoneen paikkaa tai hankkii sellaisen ensimmäistä kertaa, ilmoitus on lakimiesten mukaan tehtävä.
Joissakin tapauksissa pelkkä ilmoitus ei edes riitä, vaan muutokseen tarvitaan nimenomainen lupa. Tämä koskee muun muassa osakkaan muutostyöoikeuden ulkopuolelle menevän ilmalämpöpumpun asentamista.
– Taloyhtiö ei voi kieltää keittiöremontin tekemistä, mutta ilmalämpöpumpun osalta yhtiö voi katsoa, ettei lupaa heru, koska asennus vaatii läpiviennin ulkoseinään, Sallmén sanoo.
Osakkaalla vastuu, ei urakoitsijalla
Suhtautuminen ilmoitusvelvollisuuteen vaihtelee jonkin verran taloyhtiöittäin. Toisissa paikoissa asioihin suhtaudutaan tiukemmin ja toisissa löysemmin. Kyseisessä esimerkkitapauksessa isännöitsijä katsoi, ettei pienistä murtosuojaukseen liittyvistä parannuksista tarvitse tehdä ilmoitusta. Useampi vuosi aiemmin samainen isännöitsijä oli edellyttänyt samassa talossa ilmoitusta saranatappien asennuksesta.
Kiinteistöliitosta ja Isännöintiliitosta arvioidaan, että kerros- ja rivitalojen asukkaat tietävät nykyisin jo varsin hyvin, ettei omassa kodissa voi tehdä mitä tahansa muutos- ja korjaustyötä ilman erillistä ilmoitusta tai lupaa. Kun mennään muutostöiden yksityiskohtiin, epätietoisuutta on Kiinteistöliiton Pynnösen mukaan enemmän.
Niitäkin edelleen löytyy, joille ilmoitusvelvollisuus on tullut yllätyksenä jopa suuremmissa remonteissa, kuten kylpyhuoneen tai keittiön saneeraamisessa.
– On ollut tapauksia, joissa osakkeenomistaja on ollut harmissaan siitä, ettei ole tiennyt tai ymmärtänyt, että hänen olisi pitänyt ilmoittaa remontista etukäteen taloyhtiölle. Osakas on myös ihmetellyt, miksei rakennusalan ammattilainenkaan ole maininnut asiasta mitään, Pynnönen kertoo.
Hän muistuttaa, ettei urakoitsijalla ole lainsäädännöllistä velvollisuutta varmistaa, että tarvittavat ilmoitukset on tehty, vaan juridinen vastuu asiasta on osakkeenomistajalla. Osakas on niin sanotusti rakennuttaja ja vastaa, että tarvittavat luvat on haettu.
Laiminlyönti voi heijastua asunnon hintaan
Remontin ilmoittamatta jättämisestä ei seuraa sakkoa tai muuta rangaistusta, mutta laiminlyönti voi napsahtaa muutoin omaan nilkkaan.
Ääritilanteissa taloyhtiö pyrkii keskeyttämään luvattoman remontin ja vaatimaan asianmukaista ilmoitusta. Se voi myös joissakin tilanteissa vaatia, että jo tehdyt muutokset puretaan.
Todennäköisempää on kuitenkin, että isännöitsijäntodistukseen tulee erillinen merkintä luvattomasta remontista ja siitä, ettei taloyhtiö voi ottaa minkäänlaista vastuuta siitä, miten työ on tehty ja valvottu.
Asunnon myyntitilanteessa tästä voi olla suurtakin haittaa.
– On varmasti myyntiä hidastava ja kauppahinnassakin näkyvä asia, jos osakas ei ole hoitanut omia velvoitteitaan ja varsinkaan isompia muutostöitä ei ole kirjattu asianmukaisesti isännöitsijäntodistukseen, Sallmén sanoo.
Osakkaalle voi tulla myös kalliiksi, jos luvattomasta ja huonosti tehdystä remontista aiheutuu myöhemmin vesi- tai muu vahinko.