Suomalainen Aalto-yliopistossa syntynyt yritys kehittää osmankäämin höytyvästä täytettä tyynyihin ja talvitakkeihin. Verrattuna öljypohjaiseen polyesteriin ja ankanuntuvaan, osmankäämi on ekologinen ja ympäristöystävällinen täytemateriaali. Sen viljely turvemailla voisi myös tarjota maanomistajille ja viljelijöille uuden tulonlähteen.
Idea osmankäämin hyödyntämisestä syntyi sattumalta.
– Täällä Aalto-yliopiston kampuksella on kosteikkoalueita, mistä me kerättiin osmankäämin untuvaa ja laitettiin sitä juuttipusseihin ja käytettiin niitä tyynyinä, muistelee Fluff Stuff -yrityksen perustaja Lukas Schuck.
Myöhemmin selvisi, että jo 1900-luvun alussa osmankäämin höytyvällä on täytetty tyynyjä ja pelastusliivejä. Sittemmin öljypohjainen polyesteri ja ankanuntuva kuitenkin syrjäyttivät osmankäämin täytemateriaalina.
Nyt monet asiat puoltavat osmankäämin paluuta.
– Hengittävyys, kuivuminen, lämmön eristävyys ovat samaa luokkaa untuvan kanssa. Ympäristöystävällisyys on tosi tärkeä ja se, että se on vegaaninen tuote eikä se päästä muovijätettä luontoon, luettelee Fluff Stuff Oy:n tuotesuunnittelija Laura Rusanen.
Osmankäämiä voisi viljellä turvemailla.
Uusi tulonlähde viljelijöille
Osmankäämi on kosteikkokasvi, joka viihtyy kaikilla maapallon ilmastovyöhykkeillä. Nyt kun turvepeltojen ja -soiden ilmastopäästöjä halutaan vähentää kosteikkoviljelyllä, osmankäämin kasvattaminen voisi tarjota maanomistajille ja viljelijöille uuden tulonlähteen.
– Näitä kasveja kasvaa tiheästi ja jopa pienellä uudelleen kostutetulla alueella voi kasvattaa tosi paljon osmankäämin kukintoja. Pieneltä alueelta voi saada jo tuottoa ja hyviä tuottoja maanviljelijöille myös rahallisesti, uskoo Fluff Stuff -yrityksen strategi Tea Auramo.
Turvesoiden ennallistaminen osmankäämiviljelyyn pienentäisi Suomen ilmastopäästöjä. Käyttämättömiä, ojitettuja turvesoita on 25 000 hehtaaria. Jos kaikki otettaisiin osmankäämin viljelyyn, sinne mahtuisi yli miljardi leveäosmankäämiä, joiden siemenhöytyvällä täyttäisi 20 miljoonaa tyynyä vuodessa.
Osmankäämin höytyvää voi käyttää esimerkiksi toppatakkien ja peittojen täytteenä.
Keräyskoneita kehitellään
Parhaillaan kehitellään koneita osmankäämin korjuuseen.
– Tällä hetkellä koekäytössä on osmankäämin höytyvän keräyskone. Laajaskaalaisia koneita kosteikkoviljelyyn on vielä kehitettävä lisää, pohtii Schuck.
Tuotekehittely on jo hyvässä vauhdissa ja ensimmäiset yhteistyökumppanit ja rahoittaja on löydetty.
– On tehty prototyyppejä peitoilla, tyynyillä, raheilla, takeilla, liiveillä, tohvelit tehtiin myös tässä. Tulevaisuudessa aikeena on kokeilla vaikka ja mitä, innostuu Rusanen.
Osmankäämin höytyvät kerätään talvella.
Höytyvät korjataan talvella
Sitäkin selvitetään, voiko osmankäämin lenninhaiven olla allergisoiva.
– Allergisuuteen ei ole paljon tietoa. Ainoa, mistä on tietoa, on lieviä allergeenisuuksia siitepölyn suhteen. Meidän tapauksessa siemenhöytyvää kerätään vasta lopputalvella, niin siitepölyt on isoksi osaksi lentäneet pois, sanoo Schuck.
Euroopan markkinat kiinnostavat
Yritys aloittaa Suomen markkinoilta, mutta tavoitteet ovat maailmalla.
– Alkuvaiheessa ollaan Suomessa ja perustetaan tuotanto tänne, mutta tulevaisuudessa Euroopan markkinat kiinnostavat. Turvemaahaasteet ovat monessa osassa Eurooppaa iso teema. Jos katsotaan tekstiilien ostoa ja tuotantoa, niin markkinat ovat loputtomat. Alkuvaiheessa siis Suomessa, mutta tulevaisuus näyttää, mihin meidän tie vie, visioi Schuck.
Untuva- ja höyhentäytteiden globaalit markkinat ovat yli 6 miljardia euroa vuodessa, täytteisiin ja kankaisiin käytettävän polyesterikuidun noin 100 miljardia euroa.