Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) sadat tarkkailijat ovat kansainvälisen yhteisön silmät ja korvat Itä-Ukrainan sodassa.
Satojen tarkkailijoiden monikansallinen joukko
- Etyjin Ukraina-tarkkailumissio (Special Monitoring Mission to Ukraine, SMM) vahvuus on reilut tuhat henkeä.
- Varsinaisia tarkkailijoita on yli 650, joista lähes 600 Ukrainan itäosassa. Tarkkailijoita on yli 40 maasta, joukossa 25 suomalaisia.
- Etyjin tarkkailijat ovat aseistamattomia siviilejä.
- Ukrainan joukkojen ja maan itäosan kapinallisten taistelut alkoivat vuonna 2014 Ukrainan vallanvaihdoksen jälkeen.
- Länsimaiden ja Ukrainan mukaan Venäjä tukee todistettavasti kapinallisia sotilaallisesti, minkä Venäjä on kiistänyt.
- Kapinallisalueille on perustettu niin kutsutut Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat.
- Venäjä on ryhtynyt hyväksymään näiden "kansantasavaltojen" myöntämiä virallisia asiakirjoja, kuten henkilöpapereita.
Tarkkailumission apulaisjohtajan Alexander Hugin mukaan tarkkailijoita estetään jatkuvasti tekemästä työtään joko pysäyttämällä tai viivyttämällä.
– Aina kun näin tapahtuu voi olettaa, että sen paikan takana, johon meidät on pysäytetty täytyy olla jotain, jota meidän ei pitäisi nähdä. Koska kaikki tietävät, että me raportoisimme siitä, Hug sanoo STT:n haastattelussa.
Hug kutsuukin Etyjin tarkkailijoita “epämiellyttävän totuuden” viestinviejiksi. Raportit kertovat vahvistettua tietoa siitä, etteivät konfliktin osapuolet täytä velvollisuuksiaan ja noudata solmittuja sopimuksia.
Sveitsiläisen Hugin mukaan tarkkailijoiden liikkumisvapautta rajoitetaan konfliktin molemmilla puolilla, mutta hyvin eri tavalla. Alueilla, jotka eivät ole Ukrainan hallituksen valvonnassa, Etyj-tarkkailijoita usein pelotellaan, ahdistellaan ja uhkaillaan – heidän suuntaansa jopa ammutaan.
– Näitä ei pidä ottaa huonoina vitseinä, vaan ne ovat todella vaarallisia tilanteita, Hug sanoo.
1:51
Varmaa tietoa, ei arveluita
Tarkkailijoiden turvallisuus on Etyjissä ensisijalla. Hugin mukaan huolellisella suunnittelulla, asianmukaisilla varusteilla ja kokeneiden henkilöiden valitsemisella pyritään minimoimaan riskit.
Aina sekään ei riitä. Amerikkalainen Etyj-partion jäsen sai viime kuussa surmansa ajoneuvon ajettua ilmeisesti miinaan tiellä, jonka ei pitänyt olla miinoitettu.
Osapuolet yrittävätkin usein perustella liikkumisrajoituksia sillä, etteivät he voi taata tarkkailijoiden turvallisuutta. Hugin mukaan tämä ei vapauta vastuusta: jos miinoitettu tie estää tarkkailijoiden työn, on aluetta hallitsevan osapuolen velvollisuus poistaa nuo miinat.
– Meillä ei ole täydellistä kuvaa tilanteesta, koska meitä estetään saamasta sellaista. Me näemme vain jäävuoren huipun, Hug myöntää.
Hänen mukaansa objektiivinen tieto kuitenkin auttaa Etyjin jäsenvaltioita ja Minskin sopimuksen osapuolia hahmottamaan pääpiirteissään konfliktin tilaa. Muut voivat tehdä tiedoista myös johtopäätöksiä, mutta Etyj kertoo vain mitä näkee – ei spekuloi.
– Meitä arvostellaan siitä, että emme syytä, mutta se ei ole meidän tehtävämme.
Tarkkailijoiden läsnäololla on Hugin mukaan monesti merkitystä myös pelotteena ja tilanteen rauhoittajana. Kaikki tietävät, että tarkkailijan havaitsemista asioista on seuraavana päivänä raportissa mustaa valkoisella kenen tahansa luettavana.
1:56
Joka päivä ammutaan
Hugin mukaan taistelut Itä-Ukrainassa eivät ole tasaisesti kiihtymässä tai laantumassa vaan tilanne pikemminkin aaltoilee. Erona aiempiin vuosiin konfliktin jakolinja on vakiintunut viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana aloilleen, mutta samalla sotivat osapuolet ovat entistä lähempänä tosiaan.
– Aiemmin heidän välillään oli kilometrejä, nyt sitä on joissain paikoissa vain metrejä.
Konfliktialueella on myös raskaita aseita, joita siellä ei sopimusten mukaan pitäisi olla. Osapuolten lyhyt välimatka aiheuttaa Hugin mukaan sen, tilannetta on vaikea ennustaa: yhteenotto voi syntyä pienestäkin syystä ja levitä nopeasti. Aseita käytetään päivittäin.
– Yhtenäkään päivänä ei ole hiljaista.