EU-alueelle tulee aiempaa kunnianhimoisempi maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria säätelevä lulucf-asetus.
Sillä halutaan vahvistaa hiilinieluja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Hiilinielulla tarkoitetaan prosessia, toimintaa tai mekanismia, joka poistaa hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoi sen. Näin tekee esimerkiksi kasvava metsä.
EU-parlamentti hyväksyi asetuksen muutoksen äänin 479–97, ja 43 parlamentaarikkoa äänesti tyhjää.
Vuoden 2030 uusi tavoite on noin 15 prosenttia tiukempi kuin nykyinen tavoite, kertoo parlamentti tiedotteessaan. Yhteensä kasvihuonekaasujen nettonielujen EU:ssa tulisi vastata 310 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin poistumaa vuoteen 2030 mennessä.
Poistuma on päästön vastakohta, ja siitä käytetään myös termiä negatiivinen päästö.
Suomen kansallinen tavoite on kahdeksanneksi suurin EU:ssa. Suomen maakohtainen tavoite vuodelle 2030 on alustavasti 17,8 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin poistuma.
EU-parlamentaarikko Ville Niinistön (vihr.) mukaan Suomen tavoite voi vielä tarkentua, mutta on lähellä lopullista. Niinistö oli parlamentin mietinnön esittelijänä.
Niinistön mukaan maiden välisen vastuunjaon laskentatavan muutos on ollut Suomelle suotuisa. Hänen mukaansa Suomen tavoite vuodelle 2030 on alhaisempi kuin tavoite vuodelle 2025.
Ville Niinistö: Hiilinielujen merkitys kasvaa
Lainsäädäntöön liittyy myös joustoja, eli EU-maa voi kompensoida päästökaupan tai päästövähennysten puolella sitä, jos se jää maankäyttösektorin hiilinielutavoitteista, kertoo Niinistö.
Lulucf-asetus on osa EU:n ilmastopakettia.
Niinistön mukaan hiilinielujen ja maankäytön merkitys ilmastokriisin ratkaisussa kasvaa.
– Samalla kun hiilidioksidin määrä kasvaa ilmakehässä, niin ilmaston lämpenemistä voidaan hillitä sillä, että hiilinieluilla hiiltä varastoidaan myös maaperään ja meriin, sanoi Niinistö toimittajatilaisuudessa maanantaina.
Uutista täydennetty 14.3. kello 17.20.