EU-komission on määrä julkaista huomenna tiistaina esityksensä vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi. Ennakkoarvioiden mukaan komissio esittää 90 prosentin päästövähennystä. Kiistaa odotetaan tulevan esimerkiksi hiilinielujen ja ydinvoiman roolista tavoitteen saavuttamisessa.
Vuoden 2040 ilmastotavoite aiheuttaa varmuudella eripuraa jäsenmaiden kesken.
Jo aiemmin EU on asettanut tavoitteeksi, että Euroopan päästöt vähenevät 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraaliutta tavoitellaan vuoteen 2050 mennessä.
Hiilineutraalius tarkoittaa, että päästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä pysytään sitomaan hiilinieluihin kuten metsiin ja maaperään.
Tiistaina julkaistavan tavoitteen ennakoidaan olevan 90 prosentin päästövähennys vuoteen 2040 mennessä.
– Se on hyvin EK:n haarukassa. Syksyllä arvioitiin, että tavoitteen on oltava 2030–2050 -linjalla tai sitä suurempi riippuen rakenteesta. Hyvin tämä osuu tähän haarukkaan, arvio Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki.
– Kyllähän EU:n pitäisi tavoitella hilineutraaliutta. EU on rikkaiden maiden joukossa. YK:n pääsihteeri on kehottanut näitä maita tavoittelemaan hiilineutraalisuutta 2040 mennessä, huomauttaa WWF Suomen ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Lue myös: Äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat jo maailmankauppaan – takana mittaushistorian kuumin vuosi
Ydinvoiman rooli jakaa mielipiteitä
Jäsenmailla on erilaisia näkemyksiä esimerkiksi ydinvoiman roolista.
– Ydinvoima on nyt rohkeasti mainittu siellä huolimatta tiettyjen maiden negatiivisesta kannasta ydinvoimaan. Se on meille tärkeää, sanoo Ruohomäki.
– Ydinvoimalla ei voi olla isoa roolia, koska potentiaali on niin vähäinen. Suomessakin on nähty, että se on hirvittävän kallis ratkaisu. WWF on sitä mieltä, että uusiutuviin pitäisi panostaa enemmän ja se on se iso ratkaisu, toteaa Nordman.
EU-komissio esittää todennäköisesti 90 prosentin päästöleikkauksia Euroopassa vuoteen 2040 mennessä.
Lue myös: Lupahakemus uudesta ydinvoimasta voi tulla hallitukselle vielä tällä vaalikaudella, uskoo ministeri Mykkänen
Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi kiinnostaa
Erilaisia näkemyksiä on siitäkin, kuinka paljon päästövähennyksistä voidaan hoitaa hiilinielujen avulla eli sitomalla päästöjä metsiin ja maaperään tai talteenottamalla ja varastoimalla hiilidioksidia.
– Mennään kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa ja tarvitaan ihan kaikki keinot siihen pääsemiseksi. Näitä teknisiä nieluja tullaan tarvitsemaan.
– On tiettyjä sektoreita, vaikka sementin valmistus, jossa hiilidioksidi tulee kalkkikivestä ja sen talteenotto kaikkien muiden päästövähennyskeinojen lisäksi on ainoa mahdollisuus saada päästöt minimiin. Talteenotto, varastointi ja uudelleenkäyttö ovat jääneet lapsipuolen asemaan, mutta nyt ne ovat nousemassa entistä enemmän esille, pohtii Ruohomäki.
Nordmanin mukaan WWF:n näkökulmasta on itsestään selvää, että päästöjä tulee vähentää roimasti ja samalla vahvistaa nieluja.
– Me toivomme, että myös luonnolliset nielut, metsä ja maaperä, muistetaan. Ennakkotietojen mukaan komissio on enemmän kiinnostunut niistä teknisistä nieluista. Teknisten nielujen perusongelma on se, että ne ovat uutta tekniikkaa, jota ei ole laajassa mittakaavassa kokeiltu. Potentiaalia saattaa olla, mutta hinta kuulostaa kovalta, Nordman kertoo.
Suomen tavoite tiukempi kuin EU:n
Suomen oma tavoite on EU:ta tiukempi eli hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tosin siitä ei ole varmuuttaa, saavuttaako Suomi tavoitteensa.
– Se, että ollaanko täsmälleen 2035 jossain tietyssä pisteessä, ei ole oleellinen juttu vaan se, että ollaan hiilineutraali suunnilleen 2030-puolivälissä. Se on meidän etu, että edetään etujoukoissa, linjaa Ruohomäki.
– Nykyinen hallitus ei ole osoittanut uskottavia toimia, että siihen päästään. Liikenne ja maatalous ovat ne haasteet. Tarvitaan liikenteen päästökauppaa ja nielupolitiikan päivittämistä. Metsänielut on saatava kuntoon ja turvepellot toisenlaiseen käyttöön, vaatii Nordman.
Komission esitys 2040 ilmastotavoitteeksi on vasta alkusoitto. Lopullisen päätöksen muotoilu vaatii todennäköisesti vähintään vuoden neuvottelut jäsenmaiden kesken.