Valtiovarainministeri Purra on sanonut hallituksen pyrkivän kehysriihessä veronalennuksiin.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu huomenna tiistaina puoliväliriiheen. Riihessä neuvotellaan ja päätetään valtiontalouden suunnasta seuraaviksi vuosiksi.
Puoliväliriihi pidetään nimensä mukaisesti hallituskauden puolivälin paikkeilla. Tällä kertaa siinä päätetään valtion menoista vuosille 2026–2029.
Valtiovarainministeriö esitteli ehdotuksensa valtiontalouden kehyksiksi maaliskuussa. Alijäämän määräksi arvioitiin keskimäärin kahdeksan miljardia euroa vuodessa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi suunnitelman julkistuksen aikaan, että päätöksiä tullaan todennäköisesti tekemään uusista säästöistä.
Suunnitelmasta neuvotellaan puoliväliriihessä, ja lopullinen päätös sen hyväksymisestä tehdään tämän kuun lopussa.
Neuvotteluihin vaikeassa tilanteessa
Riiheen lähdetään epävarmassa taloustilanteessa.
Donald Trumpin aloitettua toisen kautensa Yhdysvaltojen presidenttinä kauppasota on leimahtanut erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välille, mutta myös EU:lle on asetettu tuontitulleja.
Suomen Pankki arvioi maaliskuussa, että tullit todennäköisesti leikkaavat merkittävän osan Suomen talouskasvusta.
Pankki ennusti aiemmin tälle vuodelle 0,8 prosentin kasvua.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen puolestaan kertoi STT:lle viime viikolla, että kasvuennustetta tälle vuodelle on täytynyt laskea joulukuisesta 1,6 prosentin ennusteesta.
OP-ryhmä taas laski talouskasvuennustettaan 1,7 prosentista prosenttiin.
Mitä päätöksiä puoliväliriihestä siis odotetaan?
Verotuksen keventäminen
Valtiovarainministeri Purra on sanonut toivovansa, että hallitus saa puoliväliriihessä aikaan "merkittävän" veronalennuspaketin, joka tukisi talouskasvua ja palkansaajien ostovoimaa.
Purra käytti itse riihestä termiä "kasvuriihi".
Purra kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa viime viikolla, että suomalaisten ansiotuloverotusta tullaan keventämään.
Purran mukaan etenkin suurituloisten marginaaliverotuksen keventäminen voi tutkimusten perusteella lisätä työntekoa ja kiihdyttää talouskasvua.
Marginaalivero tarkoittaa sitä veroa, joka menee lisätulosta. Palkkaveron alennuksia tulisi ilmeisesti muillekin kuin vain suurituloisimmille.
HS:n lähteiden mukaan hallitus aikoo myös keventää yhteisöveroa, eli osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksamaa tuloveroa, 17–18 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista.
HS:n haastattelussa myös Purra sanoi, että yhteisöveron keventämistä pohditaan.
Yhteisöveron alentaminen on ollut kärkipaikoilla valtiovarainministeriön suosituslistalla puoliväliriiheen.
Orpon asettama ja eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtama kasvutyöryhmä teki talouskasvun vauhdittamiseksi 41 ehdotusta, joita on tarkoitus käsitellä puoliväliriihessä.
Ehdotusten joukossa oli muun muassa perintöveron korvaaminen luovutusvoiton verotuksella. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on kuitenkin jo tyrmännyt asian selvityksessään.
Ay-maksujen verovähennysoikeus poistumassa
HS kertoi niin ikään pitkäperjantaina, että hallitus aikoisi päättää puoliväliriihessä ammattiliittojen ja työnantajapuolen järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta.
Verovähennysoikeus tarkoittaa sitä, että tuloveron perusteena oleva tulo pienenee jäsenmaksun verran.
Työmarkkinajärjestöt tyrmäsivät tuoreeltaan hallituksen suunnitelman ammattiyhdistysliikkeen rapauttamisena.
Suunnitelman toteutuessa valtion vuotuiset verotulot kasvaisivat arviolta noin 190 miljoonaa euroa. Sillä on tarkoitus rahoittaa veronkevennyksiä.
Kohutut sote-leikkaukset
Hallitus julkisti maaliskuun lopussa listan leikkauksista, joita se aikoo tehdä sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Oppositio ehti tehdä säästöistä välikysymyksen kun näytti, ettei lista ehtisi julkisuuteen ennen alue- ja kuntavaalien äänestyksen alkamista.
STT on kertonut, että säästöjä haetaan muun muassa lastensuojelusta, vammaispalveluista ja vanhustenhoivasta. Säästöt olisivat vuodessa keskimäärin 140 miljoonaa euroa seuraavien kolmen vuoden aikana.
Opposition maaliskuinen välikysymys koski myös opetus- ja kulttuurialalle tehtäviä 75 miljoonan lisäsäästöjä.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoi Ylen vaalitentissä maaliskuun lopussa, että säästöt pyrittäisiin tuomaan puoliväliriiheen. Ministerin mukaan lisäsäästöt eivät tule kohdistumaan peruskouluun.
Ilmastolaista kiistakapula?
Puoliväliriihessä on määrä keskustella myös ilmastotoimista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew esitti helmikuussa, että "pähkähullusta" ilmastolaista tulisi päästä eroon, mutta Orpo on vakuuttanut hallituksen olevan sitoutunut lakiin.
Purra toisti Ilta-Sanomien haastattelussa viime torstaina, että perussuomalaiset eivät kannata ilmastolakia.
– Ilmastolaki voi koitua hallitukselle ongelmaksi, sillä tulemme rikkoneeksi ilmastolakia, hän totesi lehdelle.
Perussuomalaisilla alla vaalitappio
Orpon hallituksen on määrä neuvotella tiistaista keskiviikkoon.
Edellisessä, Sanna Marinin (sd.) hallituksen puoliväliriihessä vuonna 2021 vääntö venyi yhdeksään päivään ja syöksi hallituksen kriisiin.
Kannatuksensa kanssa kamppaillut keskusta uhkasi silloin jopa hallituksesta lähdöllä.
Nyt puoliväliriihessä neuvottelee puolue, joka on juuri kärsinyt vaalitappion.
Perussuomalaisten kannatus kutistui aluevaaleissa reilut kolme prosenttiyksikköä aiempiin aluevaaleihin nähden, ja kuntavaaleissa puolueen kannatus romahti lähes seitsemän prosenttiyksikköä.
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma arvioi STT:n haastattelussa reilu viikko sitten pidettyjen vaalien jälkeen, että äänestäjät rankaisivat vaaleissa juuri perussuomalaisia hallituksen leikkauspolitiikasta.
– Uskon, että perussuomalaisissa käydään keskustelua siitä, onko tämä linja, jonka takana halutaan seistä.
Leikkauslinjan johtaminen ainakin osaltaan perussuomalaisten vaalitappioon voisi mahdollisesti vaikuttaa myös puolueen linjaan puoliväliriihessä.
Siitäkin huolimatta, että pääministeri Orpo tulkitsi kokoomuksen vaalimenestyksen valtakirjaksi hallituspolitiikan jatkamiselle.