EU:lla voisi olla vahvempi rooli unionin turvatakuiden toimeenpanossa, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.). EU on jäänyt asiassa sivuun, sillä Ranska on neuvotellut avunpyynnöstään kahdenvälisesti jäsenmaiden kanssa.
– Kun yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta yritetään puhua, toivoisi, että EU:lla olisi siinä enemmän koordinoiva rooli, Niinistö sanoi STT:lle puhelimitse Amsterdamista.
Ranska aktivoi EU:n yhteiset turvatakuut Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Keskinäisen avunannon lauseketta sovelletaan nyt käytäntöön ensimmäistä kertaa. Ranskan pyyntö oli esillä perjantaina EU:n ulko- ja puolustusministerien kokouksessa Amsterdamissa.
Niinistön mielestä koordinoiva rooli sopii esimerkiksi EU:n ulkoministeri Federica Mogherinille. Myös EU-parlamentti on toivonut turvatakuiden käyttöönottoon keskitettyä toimintamallia.
Mepit ovat arvostelleet EU:n turvatakuulauseketta liian väljäksi. Meppien mukaan lauseke jättää liian avoimeksi sekä avun laadun että sen toteutustavan.
Niinistön mielestä kahdenvälinen toimeenpano voi sekin toimia hyvin. Hän tähdentää, että kaikki EU-maat ovat osoittaneet solidaarisuuttaan Ranskalle.
Suomen apulupaus täsmentyy
Niinistön mukaan Ranskan avunpyynnön merkitystä EU:n yhteiselle puolustuspolitiikalle on yhä liian aikaista arvioida. Amsterdamin kokouksessa keskusteltiin lähinnä siitä, miten avunpyynnön toteutus etenee.
Ranska on pyytänyt apua kriisinhallintaoperaatioihinsa, jotta se voi keskittää enemmän voimia taisteluun äärijärjestö Isisiä vastaan.
Saksa ja Britannia ovat tarjonneet apua Isisin vastaisiin sotilaallisiin toimiin. Saksa on myös Suomen tavoin luvannut vahvistaa osallistumistaan Irakin vakauttamiseen.
Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan Suomi aikoo vielä täsmentää apulupaustaan. Harkinnassa on muun muassa se, lisätäänkö osallistumista Malin kriisinhallintaoperaatioissa.
Soinin mukaan operaatioita on niin paljon, että apuneuvotteluissa pitäisi välttää päällekkäisyyksiä ja estää "kirsikanpoimintaa". Tässä mielessä keskitetty ja koordinoiva toimintamalli voisi olla perusteltua.
Ministeri Niinistön mukaan Suomi seuraa tarkoin prosessin etenemistä ja analysoi sitä esimerkiksi valmisteilla olevassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.