Suomen kannattama EU:n puolustusyhteistyö on liikkumassa eteenpäin Brysselissä torstaina ja perjantaina pidettävässä EU-johtajien huippukokouksessa. Erittäin tahmeasti käytävissä Britannian ja EU:n Brexit-neuvotteluissa sen sijaan ei odoteta edistystä.
Brysselin kokouksessa jäsenmailta odotetaan ilmoitusta, lähtevätkö he mukaan EU-slangissa pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön, eli kehittämään yhteistä puolustusta. Hanketta ovat viime vuodesta lähtien ajaneet erityisesti Ranska ja Suomi.
Yhteistyön ajatuksena on muun muassa, että jäsenmaat tuovat esiin itselleen tärkeitä asioita ja sektoreita, ja pyrkivät etsimään samanmielisiä maita yhteistoimintaan. Suomea kiinnostaa esimerkiksi kyberturvallisuus. Jäsenmaita ei velvoiteta mukaan, ja yhteistyö voi edetä eritahtisesti.
Suomi myös haluaa kirjattavaksi kokouksessa, että yhteistyöhön otetaan mukaan niin kutsuttu solidaarisuuslauseke. Se tarkoittaa, että jäsenmaan pyytäessä apua muut maat antavat sitä automaattisesti.
Kokoukseen osallistuu torstaina myös Britannian pääministeri Theresa May. Hän puhuu 27 muulle EU-johtajalle huomenna illalla.
Brexit-neuvottelujen etenemiseen itse kokouksessa tällä ei kuitenkaan mitä todennäköisimmin tule olemaan vaikutusta.
EU haluaa ensin selkeää edistystä liittyen Britannialle lankeavaan Brexit-laskuun, jonka suuruudeksi Bryssel haluaa noin 60 miljardia euroa. Rahakiistaa pidetään suurimpana esteenä neuvottelujen etenemiselle, ja se repii pahoin Mayn hallitusta ja konservatiivipuoluetta.
27 jäsenmaan mielestä edistystä ei ole myöskään tapahtunut riittävästi Britanniassa olevien EU-kansalaisten oikeuksien turvaamisessa eikä rajakysymyksessä Irlannin kanssa.
27 muun EU-maan arvellaan kuitenkin sanovan huippukokouksessa perjantaina, että EU:n 27 maan virkakoneisto voinee alustavasti alkaa valmistella neuvotteluja EU-eron jälkeisestä siirtymäkaudesta ja sen jälkeisistä suhteista, kuten kauppasuhteista.
Brexitin jälkeiset neuvottelut saatetaan tuoda virallisesti esiin joulukuun huippukokouksessa.
Kokouksen asialistan ulkopuolelta yhteiseen pöytään noussee ainakin Espanjan poliittinen kriisi. Katalonian aluepresidentin Carles Puigdemontin on huomenna aamupäivään mennessä vastattava Espanjan pääministerille Mariano Rajoylle, onko Katalonian itsenäisyysjulistus annettu vai ei.
EU ja EU-maiden johtajat ovat sanoneet, että Katalonian kysymys on Espanjan sisäinen asia. Kriisi kuitenkin uhkaa vain kärjistyä, ja EU:n on jollain tavoin pyrittävä auttamaan ratkaisun löytymisessä, vaikka sitten kulissien takana.
Espanjan perinteisen suurpuolueen, oppositiossa olevan sosialistipuolue PSOE:n, pääsihteerin Pedro Sánchezin on tarkoitus tavata torstaina Brysselissä EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. Sánchez tulee Rajoyta siinä, että maan perustuslakia on noudatettava, mutta hän on myös puhunut vahvasti muun muassa perustuslain uusimisesta.